Iranin rahoittama Hizbollah on yksi maailman raskaimmin aseistetuista ei-valtiollisista sotilasjoukoista.
Ainakin 20 ihmistä kuoli ja sadat haavoittuivat Libanonissa keskiviikkona, kun aseellisen Hizbollah-ryhmän jäsenten käyttämät radiopuhelimet räjähtivät. Asiasta kertoo maan terveysministeriö.
Räjähdykset seurasivat edellisenä päivänä tapahtuneita hakulaiteräjähdyksiä, joissa kuoli 12 ihmistä ja loukkaantui yli 2 000.
Hizbollah on syyttänyt Israelia iskuista. Israelin ja Hizbollahin väliset valtiorajat ylittävät iskut ovat kiihtyneet merkittävästi viimeisten 11 kuukauden aikana Gazan sodan seurauksena.
Israel ei ole vastannut suoraan räjähdyksiin, mutta tällä viikolla Israelin puolustusministeri Yoav Gallant ilmoitti "sodan uudesta vaiheesta", kertoo muun muassa BBC.
Lue myös: Masinoiko Israel laiteräjähdykset palauttaakseen maineensa?
Läheiset suhteet Iraniin
Hizbollah on yksi maailman raskaimmin aseistetuista ei-valtiollisista sotilasjoukoista. Iran rahoittaa ja varustaa Hizbollahia.
Sheikki Hassan Nasrallah on shiialaispappi, joka on johtanut Hizbollahia vuodesta 1992. Hänellä oli keskeinen rooli sen muutoksessa poliittiseksi ja sotilaalliseksi voimaksi.
Nasrallah ei ole esiintynyt julkisesti vuosiin, koska hän tiettävästi pelkää joutuvansa Israelin salamurhaamaksi. Hän pitää kuitenkin televisiopuheita joka viikko.
Ihmisiä katsomassa Hizbollah-johtaja Hassan Nasrallahin televisiopuhetta kahvilassa Beirutin eteläisessä esikaupungissa Libanonissa 19. syyskuuta 2024.
Nasrallah on väittänyt, että Hizbollahilla on 100 000 taistelijaa, vaikka riippumattomien arvioiden mukaan määrä on 20 000–50 000. Monet heistä ovat hyvin koulutettuja ja taistelukuntoisia ja he ovat taistelleet Syyrian sisällissodassa.
Hizbollah on poliittisesti vaikutusvaltainen shiiamuslimien järjestö, joka hallitsee Libanonin voimakkaimpia asevoimia. Hizbollah koostuu ainakin kolmesta osasta. Heillä on sotilaallinen siipi, poliittinen siipi ja lisäksi heillä on parlamentin jäseniä, jotka ovat osa Libanonin poliittista yhteiskuntaa ja hyväntekeväisyyssiipi, joka ylläpitää kouluja ja sairaaloita.
Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon mukaan Hizbollahilla on käytössään arviolta 120 000–200 000 rakettia ja ohjusta. Suurin osa sen arsenaalista koostuu kuitenkin pienistä, ohjaamattomista pintatorjuntatykistön ohjuksista.
Hizbollahilla uskotaan silti olevan myös ilmatorjunta- ja laivatorjuntaohjuksia sekä ohjattuja ohjuksia, joilla voidaan iskeä syvälle Israelin puolelle. Hizbollahilla on BBC:n mukaan käytössään paljon kehittyneempiä aseita kuin Hamasilla Gazassa.
Kuva räjähtäneestä hakulaitteesta.
Tappavia iskuja Libanonissa
Alueen hallitsevin shiialaisvalta Iran perusti Hizbollahin 1980-luvun alussa vastustamaan Israelia.
Israelin joukot olivat tuolloin miehittäneet Etelä-Libanonin maan sisällissodan aikana. Hizbollah on osallistunut kansallisiin vaaleihin vuodesta 1992 lähtien, ja siitä on tullut merkittävä poliittinen toimija.
Hizbollahin aseellinen siipi on tehnyt tappavia iskuja Israelin ja Yhdysvaltojen joukkoja vastaan Libanonissa. Kun israelilaiset joukot vetäytyivät Libanonista vuonna 2000, Hizbollah otti kunnian siitä, että ne työnnettiin pois.
Sen jälkeen Hizbollah on säilyttänyt tuhansia taistelijoita ja valtavan ohjusarsenaalin Etelä-Libanonissa. Se vastustaa edelleen Israelin läsnäoloa kiistellyillä raja-alueilla.
Länsimaat, Israel, Persianlahden arabimaat ja Arabiliitto ovat nimenneet ryhmän terroristijärjestöksi.
Vuonna 2006 Hizbollahin ja Israelin välille syttyi täysimittainen sota, joka sai alkunsa Hizbollahin tappavasta rajat ylittävästä hyökkäyksestä.
Israelin joukot tunkeutuivat Etelä-Libanoniin yrittäessään poistaa Hizbollahin uhan. Se kuitenkin selvisi Israelin iskuista ja on sittemmin lisännyt taistelijoidensa määrää ja aseistautunut lisää.
Voisiko Hizbollah ryhtyä sotaan Israelin kanssa?
Aiemmin satunnaiset taistelut kiihtyivät 8. lokakuuta 2023, kun Hizbollah ampui Israelin asemia solidaarisuutensa osoituksena palestiinalaisille. Tämä tapahtui päivä sen jälkeen, kun Hamasin aseistautuneet jäsenet hyökkäsivät verisesti Israeliin.
Sen jälkeen Hizbollah on ampunut yli 8 000 rakettia Pohjois-Israeliin ja Israelin asemiin Golanin kukkuloilla, sekä ampunut panssarintorjuntaohjuksia panssariajoneuvoihin ja hyökännyt sotilaskohteisiin räjähtävillä lennokeilla.
Israelin puolustusvoimat (IDF) on tehnyt vastatoimia ilmaiskuilla sekä panssarivaunujen ja tykistön tulituksella Hizbollahin asemia vastaan Libanonissa. Libanonin terveysministeriön mukaan ainakin 589 ihmistä on saanut surmansa lokakuun 2023 jälkeen. Suurin osa heistä oli Hizbollahin taistelijoita, mutta ministeriön mukaan ainakin 137 oli siviilejä.
Israelissa viranomaisten mukaan ainakin 25 siviiliä ja 21 sotilasta on saanut surmansa iskujen välittömänä seurauksena. Lähes 200 000 ihmistä on myös joutunut jättämään kotinsa rajan molemmin puolin.
Taisteluista huolimatta tarkkailijat sanovat, että tähän asti molemmat osapuolet ovat pyrkineet hillitsemään vihollisuuksia ylittämättä rajaa täysimittaiseen sotaan. On kuitenkin pelättävissä, että tilanne saattaa riistäytyä käsistä.
Pelko kasvoi sen jälkeen, kun kaksitoista lasta kuoli raketti-iskussa Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla 27. heinäkuuta. Israelin mukaan iskun teki Hizbollah, mutta ryhmä kiisti osallisuutensa.
Israelin puolustusvoimat ilmoittivat 30. heinäkuuta, että se oli tappanut Hizbollahin johtavan sotilaskomentajan Fuad Shukrin ilmaiskussa Beirutin eteläisissä esikaupungeissa. Seuraavana päivänä Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyeh tapettiin Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
Israel ei vahvistanut, eikä kiistänyt osallisuutta. Siitä lähtien alue on odottanut vastausta Hizbollahilta ja Iranilta, jotka molemmat vannoivat kostoa Israelille.
Yhdysvallat toivoo jännitteiden lieventyvän
Yhdysvallat toivoo jännitteiden lieventämistä välittämällä tulitaukosopimuksen ja panttivankien vapauttamista koskevan sopimuksen Gazassa.
Hizbollah on sanonut lopettavansa vihollisuudet vasta, kun Gazan taistelut loppuvat.
Lähde: BBC