Ahdistus voi lisätä dementiariskiä. Tutkijoiden mukaan ahdistuneisuuden hoito toisikin terveyshyötyjä.
Ahdistus saattaa lisätä riskiä sairastua dementiaan. Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ahdistuksen ja dementiariskin välillä on yhteys.
– Ikään kuin ahdistuneilla ihmisillä ei olisi tarpeeksi asioita huolehdittavanaan, CNN huomautti.
Lue myös: Näin moni suomalainen sairastuu vuosittain muistisairauteen: 40 prosenttia sairastumisista johtuu tekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa
Tutkimustiimi värväsi yli 2 100 henkeä joulukuun 2004 ja joulukuun 2007 välillä. Henkilöt olivat keskimäärin 76-vuotiaita. Tutkimuksen alussa he kertoivat terveystavoistaan, kuten tupakoinnista, alkoholinkäytöstä, sekä diabeteksesta tai verenpaineongelmista.
Viiden vuoden välein henkilöille tehtiin arviointeja. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella heiltä mitattiin myös ahdistuneisuutta.
Lue myös: Näin jo työikäisenä alkavan muistisairauden eri muodot oireilevat: "Tapahtuu vaivihkaa ja hiljalleen"
Krooninen ja uusi ahdistus lisäsivät riskiä
Krooniseksi määriteltiin ahdistus, jota oli sekä ensimmäisellä että toisella tutkimuskerralla. Jos ahdistusta oli vain ensimmäisellä kerralla, se merkittiin hoidetuksi; vain toisella kerralla esiintynyt ahdistus luokiteltiin uudeksi.
64 hengelle kehittyi tutkimusaikana dementia. Krooninen tai uusi ahdistus nosti dementiariskiä lähes kolminkertaiseksi.
– Krooninen ja uusi ahdistus liittyivät lisääntyneeseen yleisdementian riskiin. Yhteys oli merkittävä 70-vuotiailla ja sitä nuoremmilla, tutkijat kirjoittavat.
Lue myös: Ahdistuneisuus alkoholin juomisen jälkeen ei ole pelkkää "morkkista" – tämä aivoissasi tapahtuu
Hoidettu ahdistus ei vaikuttanut
Jos ahdistus oli hoidettu, riski dementiaan pysyi samalla tasolla kuin ahdistumattomilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että ahdistuksen oikea-aikainen hallinta voi olla kannattava strategia dementiariskin vähentämisessä, tutkijat kirjoittavat.
Lue myös: Paniikkikohtaus laittaa kehon koville – tämän takia jälkikäteen on usein huono olo
Tutkimuksessa haasteita: 33 prosenttia koehenkilöistä katosi kesken kaiken
Tutkijat eivät keränneet tietoa siitä, mikä auttoi koehenkilöitä pääsemään eroon ahdistuksestaan. Tutkimuksessa myös mitattiin ahdistusta vain neljä viikkoa ennen arviointikertaa.
33 prosenttia tutkimuksen alussa ahdistuneista koehenkilöistä ei ollut mukana loppuun asti, ja tutkimustulos saattoi vinoutua tämän takia. Ahdistus voi myös ajaa ihmistä epäterveellisiin valintoihin, mikä voi huonontaa terveyttä.
Vaikka tutkimuksen alussa koehenkilöistä rajattiin pois ne, joilla jo oli kognitiivisia ongelmia, on mahdollista, että piileviä sairauksia ei havaittu. On myös mahdollista, että ahdistus on aikainen merkki alkavasta aivosairaudesta.
Lue myös: Otsa-ohimolohkorappeuma voi iskeä jo viisikymppiseen – neurologi kertoo huolestuttavista merkeistä: "Silloin erityisesti hälytyskellojen pitäisi soida"
Lue myös: Tiesitkö? Tämä oire voi olla merkki Alzheimerin taudista
Katso myös: Dementia voi iskeä jo työiässä – milloin muistioireista pitää huolestua?
10:56
Vastaamassa Työterveyslaitoksen johtava psykologi Teemu Paajanen ja Itä-Suomen yliopiston neurologian erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Eino Solje.