Temun ja Sheinin aggressiivinen markkinointi luo paineita ostaa somehehkutettuja tuotteita: "Selvästi vaikuttanut suomalaisnuoriin"

Hieman yli 38 prosenttia suomalaisista 15–29-vuotiaista on ostanut jotain Temun ja Sheinin kaltaisista aasialaisista verkkokaupoista sosiaalisen median mainosten tai kaupallisten yhteistöiden perusteella.

Hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajatutkimukseen osallistui 500 suomalaista vastaajaa, jotka olivat 15–29-vuotiaita. Tutkimukseen vastanneista nuorista vain 3,9 prosenttia ei käyttänyt TikTokia tai Instagramia.

Kyselyn mukaan naisiin kohdistuva mainonta keskittyy ennen kaikkea erityisesti muotiin ja jalkineisiin sekä kauneus- ja ihonhoitotuotteisiin. Miehille räätälöity mainonta painottuu puolestaan elektroniikkaan. 

Lue myös: Veisitkö kenkäsi roskiksen sijaan suutariin, jos joku maksaisi siitä? Ranska alkaa hyvittää kansalaisilleen vaatteiden korjauskuluja

"Jatkuvasti uusia tuotteita, joiden ei ole edes tarkoitus olla pitkäikäisiä"

Kaupan liiton mukaan suomalaiset ovat vähentäneet digiostamista kotimaasta, mutta Kiinasta ostaminen on lisääntynyt. Temu on jo ladatuin ostossovellus Suomessa ja Ruotsissa ja jo yhtä suosittu kuin aiemmin suosituin ulkomainen markkinapaikka Zalando.

– Ultrapikaverkkokauppa ohjaa Temun ja Sheinin ekosysteemejä tuottamaan jatkuvasti uusia tuotteita, joiden ei ole edes tarkoitus olla pitkäikäisiä. Yksittäisten ostosten kuljetukset erillisinä paketteina suoraan kiinalaiselta tehtaalta kuluttajalle tarkoittaa myös usein sitä, ettei ostoksesta makseta tullia. Lisäksi EU:n tasoinen kuluttajansuoja ei toteudu, jos tuotteet hajoavat helposti tai tuoteselosteet ja -käyttöohjeet eivät ole asianmukaisia, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa tiedotteessa.

Temu-sovellus markkinoi aggressiivisesti esimerkiksi TikTokissa. 

– TikTokissa on erityisen helppo tehdä heräteostoksia, mitä kuvaa hyvin esimerkiksi #TikTokMadeMeBuyIt-trendi, tutkijatohtori Jesse Tuominen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Hintaoppaan kyselyn mukaan 46 prosenttia nuorista osti tuotteita tai palveluita TikTokissa tai Instagramissa näkemänsä vaikuttajayhteistyön perusteella. Yhteistyössä yritys maksaa somevaikuttajalle tuotteen tai palvelun esittelemisestä tai testaamisesta. 

Myös suomalaiselle Viivi Lehtoselle tarjottiin yhteistyösopimusta, jolla olisi voinut tienata jopa 8 000 euroa kuussa. Katso Lehtosen haastattelu alta. Juttu jatkuu videon alla.

42 prosenttia suomalaisnuorista on myös joskus kokenut painetta ostaa tiettyjä tuotteita tai palveluita someyhteistöiden ja mainonnan vuoksi. Eniten painetta kyselyssä kokivat Etelä-Suomessa asuvat nuoret.

Yksi somemarkkinoinnin ilmiö ovat "dupet" eli kalliimpaa tuotetta vastaavat, edullisemmat vaihtoehdot. Suomalaisnuorista kolmasosa on ostanut dupeksi luokiteltavan tuotteen somevaikuttajan suosituksesta. 

– Temun ja Sheinin kaltaisten verkkokauppojen aggressiivinen mainonta on selvästi vaikuttanut myös suomalaisnuoriin. 15–29-vuotiaista jo noin 38 prosenttia on päätynyt ostoksille kauppojen mainosten perusteella, kommentoi Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett.

Kyselyssä noin 40 prosenttia vastaajista piti brändien maksamia vaikuttajayhteistöitä luotettavina arvioina tuotteesta tai palvelusta. 

– Korkeat prosentit osoittavat, kuinka voimakkaasti sosiaalinen media ja sen luomat esikuvat vaikuttavat jo nuorten elämään, identiteettiin ja ostopäätöksiin. Tämä yhdistettynä ulkomaisten ultrapikaverkkokauppojen aggressiiviseen ja tarkasti kohdennettuun mainontaan vauhdittaa digikuluttamisen murrosta, Matinvesi-Bassett sanoo.  

Lue myös: Alusvaatemaisuus, militanttiset takit... – näkyvätkö nämä kuumat muoti-ilmiöt pian Suomen katukuvassa? "En hämmästyisi"

Edullisuus tärkein tekijä

Tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä oli Hintaoppaan kyselyssä tuotteen tai palvelun edullisuus, jonka mainitsi 67 prosenttia. Vastuullisuus ja eettisyys oli tärkeintä 27 prosentille. Niin sanotut halpakaupat painavat hintoja alas ja ovat hintakilpailussa usein aivan omalla tasollaan.

– Tämä asettaa kovan haasteen kotimaisille verkkokaupoille, kun kuluttajahinnoissa on päinvastoin nousupainetta tuoreen arvonlisäverokorotuksen seurauksena, Matinvesi-Bassett sanoo.

Brändi oli nuorille miehille ostoksilla huomattavasti tärkeämpi tekijä kuin naisille. Naisille brändiä tärkeämpiä olivat esimerkiksi ystävien suositukset, muiden käyttäjien arvostelut sekä vastuullisuus ja eettisyys.

– Nuoret kuluttajat voivat olla myös vähemmän uskollisia tietyille brändeille verrattuna vanhempiin kuluttajiin, vaikka he ovatkin usein hyvin bränditietoisia. Nuorten kulutusvalintoihin voivat vaikuttaa myös nuoren oma tulotaso sekä tietyissä tilanteissa vanhempien sosioekonominen asema. Tutkimus osoittaa, että nuoret, joilla oli korkeammat tulot, aikoivat muita todennäköisemmin ostaa kestäviä tuotteita, Tuominen sanoo.

Shoppailusovellus Temu ei ole otsikoissa ensimmäistä kertaa. Se on esimerkiksi haastettu oikeuteen Yhdysvalloissa. Sovellusta syytetään häikäilemättömästä tiedonkeruusta.

Aiemmin pikamuotijätti Shein vei somevaikuttajat retkelle tehtaaseensa, mutta osallistujille seurasi vihapalauteryöppy. Shein on päätynyt myös huonomaineisimpien yritysten listalle Suomessa.

Lue myös: Onko Made in Bangladesh -merkintä vaatteessa varoitusmerkki ostajalle? – "Ei ole reilua sälyttää vastuuta kuluttajalle"

Lue myös: Millä nettikirppiksellä vaatteet kannattaa myydä? Vertailu paljasti isoja eroja

Katso myös: Vaatteista on tullut kertakäyttötavaraa – voiko tilannetta enää korjata?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Kaupan liitto, Hintaopas