Tero kuvaa galakseja jättikaukoputkikameralla takapihallaan Helsingissä – Katso upeat kuvat miljoonien valovuosien päässä sijaitsevista taivaankappaleista!

4:57img
Katso upeat kuvat ja kuuntele Tero "Kaukoputkimies" Hiekkalinnan haastattelu MTV Uutiset Livestä!
Julkaistu 05.02.2020 20:11
Toimittajan kuva
Pauliina Ainasoja

pauliina.ainasoja@mtv.fi

@ainasojapauliina

Ilta hämärtyy ja valveilla on ainakin yksi mies, joka toivoo yön pysyvän kristallin kirkkaana. Helsinkiläinen Tero "Kaukoputkimies" Hiekkalinna on harrastanut tähtitiedettä jo 10 vuotta ja kuvaa kaukaisia taivaankappaleita takapihallaan Tapanilassa. Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Hiekkalinna kertoo olleen aina kiinnostunut luonnontieteistä. Hän aloitti harrastuksen tiirailemalla tähtiä kiikareilla ja kaukoputkilla. Myöhemmin mukaan kuvioihin tuli taivaankappaleiden kuvaaminen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Galaksi1

Andromedan galaksi sijaitsee Andromedan tähdistössä n. 2.5 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

– Nälkä kasvaa syödessä ja tuli ostettua isompia ja isompia kaukoputkia, Hiekkalinna kertoo.

Hyvä kuva vaatii suunnittelua ja työtä

Kun puhutaan miljoonien valovuosien päässä olevista taivaankappaleista, tarvitaan kuvaamiseen muutakin kuin yksinkertainen laukaisimen painallus. Onneksi tekniikka on kehittynyt ja kamera pystyy automaattisesti seuraamaan taivaankappaleita maapallon pyöriessä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

galaksi2

Kotelosumu on heijastus-/emissiosumu Joutsenen tähdistössä ja sijaitsee n. 2500 valovuoden päässä Maasta.

– Minun ei tarvitse päivystää kaukoputken vieressä, vaan etäohjaan sitä tarvittaessa sisältä. Automaatio kuitenkin hoitaa homman suurimmaksi osaksi.

– Kokonaisvalotusaika voi olla jopa viisi tuntia. Yksi viimeistelty valokuva voi koostua useita, noin viiden minuutin valotusajalla otetuista kuvista. Lisäksi kuvankäsittely on merkittävässä roolissa lopullisessa kuvassa, Hiekkalinna kuvailee kuvausprojektia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

galaksi3

Boden galaksi sijaitsee Ison karhun tähdistössä noin 12 miljoonan valovuoden päässä Maasta ja sen ytimessä massiivinen musta aukko, jonka massa on 70 miljoonaa kertaa Aurinkoamme painavampi. Galaksin löysi saksalainen tähtitieteilijä Johann Elert Bode vuonna 1774.

Valosaasteet ovat yksi kaupunkiympäristössä taivaankappaleiden kuvaamista vaikeuttava tekijä. Kirkkaita tähtitaivaita on Helsingin seudulla vain noin 10–20 päivänä vuodesta.

– Kaikki kaupungin valot heijastuvat taivaalle ja aiheuttavat signaaleja kuviin, Hiekkalinna kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

galaksi4

Tällaisella kapistuksella Tero "Kaukoputkimies" Hiekkalinna ikuistaa upeita galaksikuviaan.

Kaukoputkimies kehottaakin suuntaamaan mökille tai muualle pois kaupungista, mikäli haluaa ikuistaa kaikkein himmeimpiä taivaankappaleita

Tuoreimmat aiheesta

Tähtitiede