Matalan tulotason maat yrittävät suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, mutta ne kohtaavat merkittäviä haasteita.
Asiasta kertoi BBC.
YK:n asiantuntijoiden mukaan yhä useampi matalan tulotason maa on ottanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen viralliseksi agendaksi. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, ettei suunnitelmien vaikutuksista ole juuri näyttöä.
– Meidän on sopeutettava suunnitelmiamme ilmastokriisin pahentuessa. Nykyiset suunnitelmat eivät enää suojaa ihmisiä, sanoo YK:n tutkija Sonam Wangdi.
Tutkijoiden lausunto toimien kirittämiseksi tulee juuri ennen maanantaina julkaistavaa IPCC:n raporttia ilmastonmuutoksen etenemisestä.
Maailman lämpötila on noussut teollisesta aikakaudesta keskimäärin 1,2 astetta, ja lämpötilojen odotetaan nousevan, elleivät maiden hallitukset tee nopeita vähennyksiä päästöihin.
Trooppisia myrskyjä, syklooneja ja tulvia
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sään ääri-ilmiöinä eri puolella maailmaa. Viime vuonna Karibialla oli noin 30 trooppista myrskyä, joista kuusi oli rajua hurrikaania.
Alueella on totuttu näkemään neljän asteen hurrikaaneja, joihin on myös varotoimenpiteitä, mutta viime vuosina alueella ovat yleistyneet viiden asteen hurrikaanit.
Maailman ilmatieteen järjestön mukaan Karibian alueet toipuvat yhä hurrikaaneista.
Kolme syklonia iski useisiin saariin Tyynellämerellä viime vuonna. Tutkijat arvioivat myrskyjä ennennäkemättömän voimakkaiksi.
Afrikassa vaikutukset näkyvät esimerkiksi maanvyöryinä ja tulvina. Muun muassa Ugandassa yhteisöt pyrkivät estämään tulvia kaivamalla juoksuhautoja ja istuttamalla puita, mikä estäisi maaperän eroosiota.
Rankkasateiden lisääntyessä ja tulvien kasvaessa nämä varotoimenpiteet ovat osoittautuneet kuitenkin riittämättömiksi.
Riittämätön tuki kehittyville maille
YK:n tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kehittyvistä maista on laatinut ja toimeenpannut sopeutumissuunnitelmat ilmastonmuutosta vastaan.
Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutin tekemä uusi selvitys kuitenkin arvioi, että neljälläkymmenelläkuudella vähiten kehittyvällä maalla ei ole taloudellisia resursseja taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Selvitys arvioi näiden maiden tarvitsevan ainakin 40 miljardia vuodessa pelkkien sopeutumissuunnitelmien toteuttamiseksi. Vuosien 2014-2018 välillä rahaa myönnettiin kuitenkin vain 5,6 miljardia.
YK:n ilmastosopimuksen mukaan EU ja 23 muuta maata ovat luvanneet antaa vuosittain 100 miljardia dollaria kehitysmaiden ilmastohankkeiden, kuten sopeutumisohjelmien, rahoittamiseen.
Kehittyvät maat väittävät, että ne eivät ole saaneet sovittua rahamäärää sopeutumisohjelmiin.
OECD:n raportti osoittaa, että kehittyneet maat antoivat vuonna 2018 80 miljardia dollaria ilmastorahaa kehittyville maille. Raportin mukaan vain 21 prosenttia tästä rahasta meni ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmiin. Suurin osa rahasta meni ohjelmiin, joilla yritetään leikata maiden päästöjä.