D-vitamiinista on toivottu apua taisteluun koronavirusta vastaan, mutta eurooppalais-yhdysvaltalainen tutkijatiimi varoittaa korkeiden vitamiiniannosten riskeistä.
D-vitamiinin on arveltu voivan auttaa erityisesti koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia huolehtimaan terveydestään pandemian aikana, sillä D-vitamiinin on tutkimuksissa havaittu parantavan vastustuskykyä ja keuhkotoimintaa.
Alustavissa tutkimuksissa matalat D-vitamiinitasot on lisäksi liitetty kohonneeseen riskiin kuolla koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin. Löydöstensä perusteella brittitutkijat kehottivat toukokuun alussa ihmisiä syömään D-vitamiinilisää koronatartunnalta suojautuakseen.
Nyt toinen tutkijatiimi kuitenkin toppuuttelee vitamiinilisistä innostuneita.
Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin tehosta covid-19-taudin ehkäisemisessä ja hoitamisessa ei ole näyttöä. Birminghamin yliopiston tiedotteessa tutkijat kirjoittavat, että vaikka riittävä D-vitamiinin saanti on terveyden kannalta tärkeää, voi sen liiallinen syöminen omatoimisesti nostaa veren kalsiumtasoja ja olla täten terveydelle haitallista.
Veren liian suuri kalsiumpitoisuus eli hyperkalsemia aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, keskittymiskyvyn puutetta ja sekavuutta sekä suurentaa vaaraa munuaiskivien muodostumiseen ja munuaisten vajaatoimintaan. Suuret kerta-annokset D-vitamiinia voivat myös heikentää luustoa.
Ei tieteellisiä perusteita D-vitamiinin väitetyistä hyödyistä
Tutkimusta varten tieteilijät perehtyivät aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin D-vitamiinin yhteydestä covid-19-tautiin ja muihin hengitystieinfektioihin.
Tutkijat eivät löytäneet tieteellisiä perusteita sille, että suuret D-vitamiiniannokset auttaisivat ehkäisemään ja hoitamaan covid-19-tautia. Tällaiset väitteet perustuvat tutkijoiden mukaan riittämättömiin tutkimuksiin, joissa ei tarkasteltu kyseistä aihepiiriä.
Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin puute on yhdistetty hengitystieinfektioihin, mutta löydökset perustuvat pääosin kehittyvistä maista kerättyihin aineistoihin, eivätkä ne näin ollen välttämättä päde kehittyneempiin länsimaihin. Tutkijoiden mukaan ei ole pitäviä todisteita siitä, että D-vitamiinin saanti lisäisi vastustuskykyä hengitystieinfektioita vastaan.
Runsas sisätiloissa oleskelu syy syödä vitamiinilisää
D-vitamiinia syntyy ihossa auringon säteilyn vaikutuksesta, minkä lisäksi sitä saadaan tietyistä ruoista, kuten kalasta sekä vitaminoiduista maitotuotteista ja rasvalevitteistä. Suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää erityisesti pimeinä talvikuukausina ja tilanteissa, joissa altistus auringolle ei ole riittävää esimerkiksi runsaan sisälläolon tai peittävän vaatetuksen vuoksi.
Koronapandemian aikana on kannettu huolta siitä, saavatko kotieristyksissä paljon sisätiloissa oleskelevat ihmiset riittävästi D-vitamiinia. Birminghamin yliopiston tutkijat suosittelevat tällaisille henkilöille D-vitamiinilisää, mutta kohtuudella. Turvallisen päiväannoksen ylärajana pidetään 125 mikrogrammaa.
D-vitamiinin saannista tulee huolehtia muulloinkin kuin pandemia-aikana. Parhaimmat hyödyt vitamiinilisistä saa, kun niitä käyttää säännöllisesti – ei kerralla suurina annoksina, joilla voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Tutkimus ilmestyi BMJ Nutrition, Prevention and Health -tiedejulkaisussa.
Lue myös: Ravintolisillä voi olla haitallisia sivuvaikutuksia – näissä tapauksissa käyttöä kannattaa harkita tarkkaan
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: University of Birmingham, The Conversation, BBC, BMJ, Terveyskirjasto