Tutkimuksissa on saatu vihiä siitä, että suuret C-vitamiiniannokset voisivat auttaa covid-19-taudista kärsiviä potilaita, kun taas matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty kohonneeseen riskiin kuolla koronavirukseen. Voiko siis itsensä suojata taudilta vitamiinilisiä syömällä?
Terve vastustuskyky auttaa elimistöä taistelemaan taudinaiheuttajia, myös koronavirusta, vastaan. Vastustuskykyyn eli immuniteettiin vaikuttavat perinnölliset tekijät, lapsuusajan mikrobialtistus, antibioottien käyttö, liikunta sekä ravitsemus. Lisätehoa vastustuskykyyn haetaan toisinaan erilaisista ravintolisistä. Eniten on tutkittu C- ja D-vitamiinien sekä sinkin vaikutusta infektioherkkyyteen.
C-vitamiinin ei olla havaittu ehkäisevän flunssaan sairastumista, mutta sen on huomattu voivan lyhentää hieman taudin kestoa. Myös sinkkilisän on huomattu voivan lyhentää flunssan kestoa. D-vitamiinin tiedetään osallistuvan aktiivisesti ihmisen immuunijärjestelmän toimintaan ja säätelevän esimerkiksi tulehdukseen liittyviä sytokiineja.
Tavallista monipuolista ravintoa syövä terve henkilö ei ylimääräisistä vitamiiniannoksista hyödy. Jos ruoka on ravintoköyhää, voi vitamiinilisistä olla hyötyä, vaikka ensisijaisesti ruokavaliota tulisi rukata terveellisempään suuntaan. Pitkittyneet tai jatkuvat infektiot ovat syy selvittää, onko yleisessä vastustuskyvyssä jotain vialla.
Koronapandemian aikana on syytä huomata, että todistusaineisto vitamiinilisien tehosta covid-19-tautia vastaan on niukkaa. Koronavirustartuntaa vältettäessä on syytä pitää mielessä ensisijaisesti fyysisen etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin sekä huolellinen käsihygienia.
Lue myös: Ruoat, jotka parantavat vastustuskykyäsi – näitä kannattaa syödä!
Yksi monivitamiinitabletti päivässä riittää
Vitamiinit olisi parasta saada ruoasta eikä esimerkiksi suosituilla monivitamiineilla tulisi korvata terveellistä ravintoa. Vuonna 2018 ilmestyneessä laajassa meta-analyysissa selvisi, etteivät monivitamiinit ehkäise sydän- ja verisuonitauteja vaan voivat jopa heikentää terveyttä, jos ihminen luottaa sokeasti niiden tehoon.
Jos epäilee, ettei saa riittävästi ravintoaineita syömästään ruoasta, voi niitä toki napsia purkista. Ainesosaluetteloiden kanssa on syytä olla tarkkana, jottei vitamiineja ja kivennäisaineita tule tankanneeksi liikaa. Esimerkiksi yksi monivitamiinitabletti sisältää päivän annoksen A-, D-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.
– Älä ota monivitamiinia ja liutaa muita asioita, kuten vitaminivettä tai B-vitamiinilisää, sanoo Huffington Postin haastattelema yhdysvaltalainen lääketieteen tohtori Michael Roizen ja muistuttaa, että liiallinen vitamiinien tankkaaminen voi olla vaarallista.
Roizen suosittelee jakamaan päivän monivitamiiniannoksen kahteen osaan, jolloin elimistön vitamiinitasot pysyvät tasaisena.
Lue myös: Mitä vitamiinilisiä pitäisi syödä? Tutkijoiden mukaan yksi on ylitse muiden – muut hyödyttömiä tai jopa haitallisia
Runsaasti sisätiloissa olevan kannattaa syödä D-vitamiinia
Yhtä vitamiinia pohjoisessa eläville suositellaan, ja se on D-vitamiini. D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta, ja erityisesti pimeinä talvikuukausina myös auringosta. Koronapandemian aikana huolta on herättänyt ihmisten lisääntynyt oleskelu sisätiloissa, mikä vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla.
Mikäli altistuminen auringon valolle on vähäistä eikä ihminen saa ruoastaan riittävästi D-vitamiina, kannattaa sitä napata lisää erillisestä purkista. Tämän hetken käsityksen mukaan 100–125 mikrogrammaa on aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja.
Vastustuskykyyn vaikuttavat ruokavalion ja vitamiinien saannin lisäksi muut elämäntavat. Riittävä unensaanti, säännöllinen liikunta ja stressin hallinta edistävät yleistä terveyttä ja immuniteettia.
Lue myös: D-vitamiinin tarve on yksilöllistä – ravitsemusterapeutilta vinkki itselle sopivan määrän selvittämiseen: "Jokaisen voisi olla hyvä tehdä se kerran elämässä"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Huffington Post, Terveyskirjasto 1 & 2, BBC