Tutkijat yhdistivät tietyt luonteenpiirteet pienempään dementiariskiin – ennustavat sairastumista jo teini-iässä

7:42img
Mistä muistisairauden tunnistaa? Miten muistisairauden etenemistä voi hidastaa? Katso videolta yleislääketieteen erikoislääkärin Ari Rosenvallin haastattelu vuodelta 2017.
Julkaistu 18.10.2019 14:27

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Tuore yhdysvaltalaistutkimus vihjaa, että nuoruuden persoonallisuus voi ennustaa dementiariskiä myöhemmin elämässä.

Dementian tiedetään oireilevan persoonallisuuden ja käytöksen muutoksina, mutta voiko persoonallisuus itsessään vaikuttaa dementiariskiin? JAMA Psychiatry -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näin saattaa olla.

Yhdysvaltalaistutkijat huomasivat, että teini-ikäisinä tyynet, kypsät, ulospäinsuuntautuneet ja energiset oppilaat sairastuivat muistisairauteen epätodennäköisemmin kuin muut.

Lue myös: Muistisairaus voi näkyä käytöksessä jo ennen unohtelua – tässä hälytysmerkit

Luonteepiirteet eivät suojanneet köyhistä oloista tulevia

Tutkimuksen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin yli 82 000 nuorta teki persoonallisuustestin. Nuorten keski-ikä oli 16 vuotta. Yli 50 vuotta myöhemmin persoonallisuustestien tuloksia verrattiin pitkälle aikuisikään ehtineiden osallistujien mahdollisesti saamiin dementiadiagnooseihin.

Lähemmäs 70-vuotiaina osallistujista reilut 2500 oli sairastunut dementiaan. Dementiariski oli huomattavasti pienempi niiden henkilöiden kohdalla, jotka olivat olleet nuorena tyyniä, kypsä, ulospäinsuuntautuneita ja energisiä.

Luonteenpiirteet eivät kuitenkaan suojanneet suhteellisen köyhissä oloissa kasvaneita teinejä dementialta.

Sitä, millaiset persoonallisuudet sairastuivat dementiaan todennäköisimmin, ei tutkimuksessa tarkasteltu.

Keskimäärin dementiadiagnoosi saadaan myöhemmin kuin seitsemänkympin kieppeillä, joten tutkimus olisi hyvä toistaa 10–15 vuoden kuluttua.

Persoonallisuus voi vaikuttaa elämäntapoihin

On mahdollista, että persoonallisuus vaikuttaa ihmisen terveyttä koskeviin valintoihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa dementiariskiin. Muistisairauksien riskiä lisäävät esimerkiksi korkea kolesteroli ja verenpaine, diabetes, ylipaino sekä tupakointi. Aivoja suojaavia tekijöitä puolestaan ovat korkea koulutus, liikunta, terveellinen ravitsemus ja aktiivinen elämäntyyli.

Tyyneys ja kypsyys voivat myös kieliä vähäisemmästä stressistä, mikä saattaa selittää sitä, miksi piirteet saattavat suojata muistisairaudelta.

Lue myös: Stressaatko aivosi pieniksi? Stressi voi kutistaa aivoja ja heikentää muistia jo viisikymppisenä

Tutkimus ei ole lyömäase

Tutkimusta ei tule käyttää lyömäaseena tietynlaisia persoonallisuuksia vastaan. Vaikka esimerkiksi impulsiivisuus tai neuroottisuus saattaisivat olla "huonoja" luonteenpiirteitä dementiariskin näkökulmasta, niistä voi olla etua muissa yhteyksissä.

Kaikkia nuoria ei kannata myöskään puristaa samaan muottiin.

Lue myös: Yhdeksän keinoa, jotka kutistavat dementiariskiä jopa kolmanneksella

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: WebMD, Medical Xpress, The New York Times, JAMA Psychiatry, THL

Tuoreimmat aiheesta

Dementia