Tutkimukset puhuvat karua kieltä: Istumisen määrällä suora yhteys kuolemaan

Istuminen ja sen haittavaikutukset ovat kiinnostavia tutkimuksenaiheita ympäri maailman.

– Istumisen vaarallisuus on kuuma kysymys ja se on tällä hetkellä monen tutkijan ja asiantuntijan huulilla, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Lue myös:

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa tehdyissä tutkimuksissa on tutkittu kuoleman riskin yhteyttä istumiseen.

– Tutkimukset ovat kertoneet samaa kieltä. Runsas päivittäinen istuminen on itsenäisen kuoleman riskitekijä, ja riippumaton harrastetun liikunnan määrästä, Vasankari tuumaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että istumatyöntekijän liikuntasuorituksilla ei ole merkitystä, sillä pelkkä runsas istuminen aiheuttaa terveyshaittoja, jotka eivät ole kompensoitavissa liikunnan harrastamiseen. Terveysriskin vähentämisessä olennaista ei siis ole liikunnan lisääminen, vaan istumisen vähentäminen.

Television katselun määrällä merkitystä elämään

Esimerkiksi riski ylipainoon kasvaa, jos istuu runsaasti päivittäin. Silti jokainen fyysistä työtä tekevä tai aktiivinen ihminen ei ole normaalipainoinen.

Istumisen vaikutuksia on pystytty erityisen hyvin vertaamaan television katselun perusteella. Ihmisten on helppo arvioida omaa istumistaan tv-katseluun ja tv-ohjelmiin kuluvien tuntien kertymisen perusteella.

Vasankari kertoo, että australialaistutkimuksessa on käsitelty istumisen kokonaisajan yhteyttä kuolleisuuteen. Istujat laitettiin neljään ryhmään, jotka istuivat 4 tuntia, 4–8 tuntia, 8–11 tuntia ja yli 11 tuntia päivässä. Kuoleman riski kasvoi keskimäärin 11 prosenttia aina siirtyessä seuraavaan enemmän päivässä istuvaan ryhmään.

Toisessa australialaistutkimuksessa on todettu, että television katselu vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämän pituuksiin.

– Runsaasti televisiota päivittäin katsovien ja niiden, jotka eivät katso televisiota, välinen keskimääräinen elinikä eroaa lähes viidellä vuodella.

Tällä hetkellä Vasankari arvioi sopivaksi istumismääräksi 6–8 tuntia päivässä. Vaikka haitoista on vähän tietoa, tiedetään istumisen tauottamisella ja liikkumisella olevan vastaavasti positiivisia vaikutuksia. Vasankari neuvookin jo nyt, että työpäivän aikana on syytä nousta pystyyn useita kertoja. Pitkiä, yli tunnin tai puolentoista tunnin pituisia istumisjaksoja tulisi välttää ja rajoittaa nousemalla seisomaan.

– Kun puhutaan istumisesta ja liikunnasta, puhutaan samasta fyysisen aktiivisuuden janasta. Toisessa ääripäässä on istuminen, ja toisessa voimaperäinen liikunta. Jos liikunta aiheuttaa terveydelle jotain hyvää, samaa janaa toiseen suuntaan kulkien voidaan ajatella, että runsas istuminen aiheuttaa haittoja.

Lue myös:

Miksi stressi pilaa ihon? Asiantuntija vastaa

AVA / Siiri L'Ecuyer

Kuva: Shutterstock