Tutkimus paljasti asian, joka hidastaa aivojen ikääntymistä – lukuisia muitakin hyötyjä

Aivot alkavat kutistua iän myötä. Kutistuminen on merkki hermosolujen tuhoutumisesta. Tämä hidastaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia ja ajattelua. Mutta myös aivojen kutistumista voi hidastaa. 

Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston tutkimuksen mukaan aktiivisilla vanhuksilla on suurempi aivojen tilavuus kuin heidän passiivisilla verrokeillaan. Yhdysvaltalaisten neurologien tapaamisessa esitelty löydös vihjaa, että fyysinen aktiivisuus voi hidastaa ikään liittyvää aivojen kutistumista.

Jo aiemmin tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisellä liikunnalla on positiivinen vaikutus aivojen terveyteen, kertoo Suomen Aivosäätiö. Liikunnan on huomattu lisäävän aivojen kasvutekijöitä ja vaikuttavan suoraan hermosolujen muodostumiseen. Säännöllinen liikunta kasvattaa esimerkiksi muistille tärkeän hippokampusten kokoa. 

Fyysisesti aktiivisilla nuoremmat aivot

Tutkimukseen osallistui yli 1500 vanhempaa aikuista. Osallistujien keski-ikä oli 74 vuotta. Osallistujat raportoivat tutkijoille kahden viikon aikana suorittamistaan fyysisistä aktiviteeteista. Osallistujien aivojen koko selvitettiin magneettikuvauksella. Lisäksi heidän muistiaan ja ajattelukykyään mitattiin tutkijoiden laatimilla testeillä.

Tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon he liikkuivat. Aktiivisimmiksi luettiin vanhukset, joiden viikkoon kuului joko 7 tuntia kevyttä liikuntaa (kävely, puutarhanhoito), 4 tuntia kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (pyöräily, uiminen) tai kaksi tuntia rankkaa liikuntaa (aerobinen tanssi, hölkkääminen). 

Tutkijat huomasivat, että eniten liikkuvilla osallistujilla oli 1,4 prosenttia suuremmat aivot kuin vähiten aktiivisilla vanhuksilla, jotka eivät juurikaan liikkuneet. Havaittu muutos vastasi aivojen ikääntymisen hidastumista noin neljällä vuodella.

Liikunta edistää terveyttä monipuolisesti

Tutkimuksessa on puutteensa, kuten itseraportointi sekä vain syy-seuraussuhteen osoittaminen. Toisaalta tiedetään, että liikunta ja fyysinen aktiivisuus eivät ole terveydelle haitallisia, päinvastoin. 

Säännöllinen liikunta auttaa esimerkiksi ehkäisemään kaatumisia, sydän- ja verisuonisairauksia sekä Alzheimerin tautia. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että jo lyhyt ja kevyt liikuntasuoritus parantaa ihmisen muistia.

Lisäksi liikunta auttaa parantamaan unen kestoa ja laatua. Univajeen on puolestaan havaittu lisäävän esimerkiksi muistisairauksien sekä sydänsairauksien riskiä.

Lue myös: Parikymppiset noudattivat viikon länsimaista ruokavaliota – pelottavat seuraukset

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: CNN, Neuroscience News, Suomen Aivosäätiö