Liikkuminen sai tutkimuksessa aivojen stressiviestit vähenemään.
Liikunta muuttaa aivoja – ja parempaan suuntaan, kertoo CNN. Tutkimuksen mukaan liikkuminen vähensi stressisignaalien määrää aivoissa, mikä puolestaan vähensi riskiä sairastua sydäntauteihin.
Lue myös: Treeniä aamulla, iltapäivällä vai illalla? Tutkimus selvitti, mihin aikaan päivästä kannattaa hikoilla
Stressisignaalit aivoissa vähenivät
Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Tutkijat analysoivat yli 50 000 kuusikymppisen aikuisen tietoja. Koehenkilöt täyttivät kyselyitä aktiivisuudestaan; 774 henkilölle tehtiin myös aivokuvauksia ja aivojen stressiaktiivisuuden mittauksia.
Jos koehenkilö liikkui suositusten mukaan, hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin laski 23 prosenttia. Enemmän liikkuvilla stressiä havaittiin vähemmän.
– Henkilöillä, jotka liikkuivat enemmän, stressiin liittyvät signaalit aivoissa vähenivät, tutkimusta tehnyt Ahmed Tawakol kuvailee.
Tawakolin mukaan tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, että liikunta osittain vähentää sydänsairauksien riskiä vähentämällä stressisignaaleja. Stressisignaaleilla on yhteys esimerkiksi tulehdukseen kehossa ja korkeampaan verenpaineeseen.
Lue myös: Lääkäri huolissaan pienten harrastajien treenimääristä: "Liian moni toivoo lapsestaan jotain Lauri Markkasta"
"Yllättäen havaitsimme hyödyn yli kaksinkertaistuvan masentuneilla..."
Masennuksesta kärsiville treeni vaikutti olevan erityisen suotuisaa.
Jos henkilö ei koskaan ollut ollut masentunut, liikunnan edut sydänsairauksiin tasoittuivat noin 300 viikoittaisen minuutin kohdalla, kun treeni oli keskikovaa. Masentuneilla edut lisääntyivät sitä mukaa, kun liikuntaa harrasti enemmän.
– Yllättäen havaitsimme hyödyn yli kaksinkertaistuvan masentuneilla henkilöillä verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tai ole ollut masennusta, Tawakol sanoo.
Lue myös: Onko motivaatio liikkumiseen hukassa? Kaikki nämä hyödyt liikkumisesta saat heti, parissa viikossa tai parissa kuukaudessa
Tutkimuksessa ei voitu osoittaa syy-seuraussuhdetta. Aiemmissa tutkimuksissa kuitenkin on havaittu, että jo hyvinkin pieni määrä liikuntaa voi helpottaa masennusoireita.
Toisessa tutkimuksessa kaikenlaiset treenimuodot laskivat sekä systolista että diastolista verenpainetta. Toisen tutkimuksen mukaan naiset saavat liikkumisesta etuja vähemmällä huhkimisella kuin miehet.
Lue myös: Etkö ehdi arkena lenkille? Hyviä uutisia "viikonloppusotureille"
Lue myös: Tutkimus: Elinikää lisää jopa 24 vuotta – nämä tavat kannattaa omaksua mahdollisimman pian
Katso myös: Uusi treeni hakusessa? Näin opit boxer-tyylin eli nyrkkeilijän naruhypyn!
2:54
Jos tavanomainen naruhyppely tylsistyttää, kokeile nyrkkeilijän naruhyppelyä. Näin se onnistuu!
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: CNN, Massachusetts General Hospital