Ukrainassa taistelee useita suomalaisia vapaaehtoistaistelijoita. Yksi heistä on ”Vasja”, joka taistelee etnisistä venäläisistä koostuvassa RDK-erikoisyksikössä.
Vasja on taistellut Ukrainassa useissa eri sotilasyksiköissä. Hänen alkuperäinen kutsumanimensä on "Vaasa", josta nimi muotoutui ukrainalaisten suussa nykyiseen muotoonsa Vasja.
Ennen RDK-yksikköön liittymistä Vasja ei tiennyt millaisesta yksiköstä tarkalleen ottaen on kyse.
– Tietysti minulla oli stereotypia venäläisistä päässäni, Vasja kertoo Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistyksen jakamalla videolla.
Hän päätti lähteä tutustumaan yksikköön avoimin mielin. Yksikön tukikohdassa hän yllättyi välittömästi sotilaiden iästä.
– Olin tottunut siihen, että univormu päällä on vain 50–60-vuotitaita. Tukikohdassa olikin vain nuoria ja hyväkuntoisia äijiä, Vasja sanoo.
Vasjaa testattiin muun muassa lääkintätaidoista, asejärjestelmistä ja yleisestä sodankäynnin tiedoista ja taidoista. Vasja läpäisi testit ja hänet otettiin mukaan yksikköön.
– Se oli aika suoraviivaista, minulle osoitettiin peti ja sanottiin, että huomenaamulla treenataan klo 7.20.
Tiiviisti yhdessä vietettyjen harjoitusviikkojen aikana Vasja kertoo sulautuneensa nopeasti osaksi porukkaa.
Lue myös: Venäjä ja Ukraina vaihtoivat sotavankeja
Mikä RDK?
RDK kertoo nettisivuillaan olevansa pääosin Ukrainassa asuvista venäläisistä koostuva poliittissotilaallinen järjestö, jonka tavoitteena on palauttaa Ukrainan vuoden 1991 rajat sekä kaataa Venäjää hallitseva diktatuuri.
Nettisivuillaan se pyytää myös lahjoituksia ja toteaa, että vapaaehtoisista koostuvana yksikkönä RDK ei ole osa Ukrainan asevoimia.
RDK:n perusti elokuussa 2022 äärioikeistolaisena pidetty Venäjän kansalainen Denis Kapustin. Kapustinia on luonnehdittu myös uusnatsiksi.
Hän itse on asian kiistänyt, mutta on todennut näkemystensä olevan oikeistolaisia, isänmaallisia ja perinteisiä arvoja puolustavia.
Vasja tuo esiin, että vaikka RDK:n jäsenet ovat venäläisiä (häntä lukuun ottamatta), he vihaavat termiä venäläinen.
– He eivät koe olevansa venäläisiä, vaan karjalalaisia tai siperialaisia. He identifioituvat alueisiin, Vasja kertoo.
– Venäjä on imperialistinen valtio, joka miehittää heidän maataan.
Vasjan mukaan RDK:ssa on myös niin sanottu Karjala-osasto, joka koostuu etnisistä karjalaisista.
– Käytännössä kaikki heistä ovat tulleet Venäjän puolelta rajaa, ja heidän tavoitteenaan on, että Karjalalle saataisiin vähintään autonominen päätäntävalta, Vasja kertoo.
Vasjalle politiikkaa tärkeämpää on taistelijoiden ammattitaito.
– Nämä ovat kentällä tosi taitavia, he treenaavat kovaa, osaavat hommansa ja ovat motivoituneita. Operaatiot, joita RDK tekee on todella haastavia. Niihin ei voi lähteä, jos ei ole harjoitellut nimenomaan sitä varten, hän kertoo.
Lue myös: HS: Venäjän joukoissa taistellut suomalainen on jäänyt sotavangiksi Ukrainassa
Venäjällä on valtavat resurssit
Venäjä on syksyn mittaan edennyt. Vasjan mukaan venäläiset sopeutuvat uusiin tilanteisiin ja oppivat virheistään.
– He kehittävät uusia tekniikoita hyökätä ja heillä on valtavat määrät resursseja.
Venäläisillä on siksi paljon enemmän varaa tehdä virheitä.
– Luulen, että Ukrainan puolustus laskee tällä hetkellä sen varaan, että Venäjä ei pysty ylläpitämään tätä hyökkäyspotentiaalia kovin pitkään ja viimeistään talvea vasten se hidastuu.
Lue myös: Väite: Yhdeksän ukrainalaista sotavankia teloitettu – venäläiset kommentaattorit ylistävät tekoa
Yllättävä kohtaaminen
Syyskuussa Vasja osallistui Vovtšanskin aggregaattitehtaaseen tehtyyn rynnäkköön, jossa joukko venäläisiä oli ollut piiritettynä jo useiden kuukausien ajan.
– Eivät he ihan heti antautuneet, vaikka he olivat olleet piiritettyinä ilman ruokaa ja vettä. Olivat he kai joesta käyneet hieman juomassa, Vasja kertoo.
Vasja kertoo, että hyökkäyksen alkaessa jäljellä olleet venäläiset linnoittautuivat tehtaan viimeiseen huoneeseen.
Taistelu kesti noin 12 tuntia. Lopulta nääntyneet venäläiset antautuivat, kun heille luvattiin antaa vettä. Vaasa kertoo kysyneensä, miksi he eivät antautuneet aiemmin.
– He olettivat, että jos he antautuvat, me hakkaamme ja teloitamme heidät. Venäläisessä propagandassa elää niin vahvasti se, että ukrainalaiset kohtelisivat venäläisiä sotavankeja samalla lailla, miten venäläiset itse kohtelevat sotavankeja.
Pian vankien kiinnioton jälkeen Vasjalle selvisi, että yksi vangeista on kasvanut Suomessa ja puhuu Suomea äidinkielenään. Lue lisää tästä jutusta.