Unettomuus vaivaa jokaista meistä jossakin elämän vaiheessa. Unettomuus, jolle ei ole syytä, kannattaa tutkituttaa. Unta on tarpeeksi, kun ihminen herää virkeänä itsestään.
22.05. 22.45. 23.08.
01.45.
Uni ei tule.
Aina uni ei tule, ja se on normaalia. Joskus stressi tai jännitys lomamatkasta vievät unenlahjat. Mutta entä sellainen unettomuus, jolle ei ole syytä?
Unettomuudesta tai uniongelmasta voidaan puhua, jos kahden viikon aikana ei saa unta useampana yönä. Unettomuudesta noin 90 prosenttia on toiminnallista, siis esimerkiksi masennuksen tai stressin aikaansaamaa. Loput noin kymmenen prosenttia johtuu muista syistä.
– On olemassa elämäntilanteisiin liittyviä kausia, jolloin uni saattaa olla hyvinkin rikkonaista. Esimerkiksi kun lapset ovat pieniä tai ihminen joutuu tekemään vuorotyötä. Elimistö saattaa tottua uneen, joka keskeytyy tai jonka rytmi muuttuu tietyin väliajoin. Silloin elimistö joutuu tekemään paljon työtä, että se saisi tarvittavan määrän lepoa ja unta ja samalla jaksaisi pyörittää arkea, kertoo Maarit Lassander, Projektipäällikkö, psykologi ja psykoterapeutti Suomen Mielenterveysseurasta.
Ihminen voi myös olla huono nukkuja ihan luonnostaan. Tilastollinen keskiarvo on 7-8 tuntia unta. Sitä pidetään myös terveellisenä määränä. Jos vähäinen unen määrä ei haittaa, mitään ei tarvitse välttämättä tehdä.
– Sitä, että mistä on haittaa, kannattaa hoitaa. Jos ei itse koe, että tilanteesta on haittaa tai se aiheuttaa väsymystä, en usko, että tilanne on vakava, Lassander sanoo.
Unenlahjat ovat yksilöllisiä ja riippuvat monista asioista. Joku nukkuu kuusi tuntia ja on pirteämpi kuin peipponen kofeiinishotin jälkeen.
– Tiedämme yritysjohtajia, jotka sanovat nukkuvansa 4-5 tuntia ja ovat hyvinkin pirteitä, koska tämä on aina ollut heidän tapansa toimia. En menisi sanomaan, että se on väärin, tai ettei näin voi olla. Omasta tarpeesta lähdetään: se, miten uni vaikuttaa omaan hyvinvointiin, on merkittävin asia.
Mikä määrä lepoa sitten riittää? Unta on tarpeeksi, kun ihminen herää virkeänä itsestään.
– Yleinen ilmiö on, että ihminen alkaa herätä tiettyyn aikaan, jos on hyvin säännöllinen rutiini. Ei välttämättä tarvitse herätyskelloa vaan elimistö kertoo, että on aika herätä. Jos itsestään herää, on nukkunut tarpeeksi, Lassander sanoo.
Toisaalta edes kymmenen tuntia unta ei auta, jos unen laatu heikkoa.
– Se ei ole virkistävää unta. Vaikka nukkuu mielestään aika paljon, silti herää väsyneenä. Silloin voi olla kyse uniongelmasta.
Unihygienia auttaa uneen pääsemisessä!
Ei kahvia tai teetä illalla.
Ei television edessä kököttämistä ennen unta.
Ei älypuhelimen tai tabletin selailua sängyssä.
Ei rankkaa liikuntaa myöhäiseen kellonaikaan.
Avaa ikkuna. Viileässä saa paremmin unta.
Jos uni ei tule, tee hetki jotakin muuta. Lue kirjaa tai täytä ristisanatehtävää.
Älä missään nimessä katso jatkuvasti kelloa. Se lisää nukahtamisstressiä.
Jos uniongelma aiheuttaa jatkuvaa väsymystä, pitäisi mennä tutkimuksiin. Kyseessä voi olla fyysinen sairaus, joka ei vielä oireile muilla tavoilla.
– Voi olla stressiä tai ahdistuneisuutta, joka ei nouse välttämättä tietoisuuteen. Ihminen voi välttää sen ajattelemista tai ei halua tunnustaa, että asiat voisivat olla näin, Lassander kuvaa.
Unettomuus on aina merkki jostakin.
– Uni on perustavanlaatuinen tarve ja elämänvoima. Unen häiriintyminen niin, ettei kyse ei ole koko elämän jatkuneesta huonounisuudesta, kyllä kertoo jostain, mikä kannattaa käydä tarkistuttamassa.
Jotkut oireilevat vatsallaan, toiset unellaan. Jos uni ei yllättäen tule, kannattaa jättää kofeiini vähemmälle ja välttää television tuijottamista myöhään yöhön.
– Joillakin uni vaatii paljon enemmän säännöllisyyttä ja paljon enemmän rauhoittumista ja tasapainottamista, että se toimisi hyvin. Tällaiset ihmiset usein tietävät, että tiettyjä asioita ei kannata tehdä iltaisin.
