Unilääkäri Henri Tuomilehto kertoo, että moni ei välttämättä tunnista omaa unen tarvettaan.
Vaikka unen tarve on toisaalta yksilöllistä, moni suomalainen nukkuu liian vähän.
– Ehkä säälittävintä on se, että valtaosa meistä tietää nukkuvansa vähemmän kuin pitäisi, unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
– Se minua aina hämmästyttää suuresti, että jos unen tarve on seitsemän tuntia ja ihminen nukkuu kuusi tuntia ja tietää että, jää tunti pois omasta tarpeesta. Olen ihan sanaton.
Tuomilehdon mukaan unella on laajat vaikutukset kaikkeen.
– Ihminen on niin sopeutuvainen ja valtaosa ihmisistä elää kroonisessa univajeessa koko ajan, hän sanoo.
– Osa ei edes tiedä tai tunnista sitä univajetta.
Yllä olevalla videolla Tuomilehto kertoo, miksi päiväunet eivät toimi yöunien kompensoijana.
Lue myös: Suomalaistutkimus selvitti syyt iltavirkkujen ennenaikaisille kuolemille
Nämä merkit kertovat univajeesta
Jos oma unentarve mietityttää, Tuomilehto kehottaa tarkastelemaan rehellisesti sitä, meneekö elämä siten kuten haluat. Onko oma vireys- ja energiataso sellainen kuin haluaisit?
Tuomilehto suosittelee myös vertailemaan tilannetta niin, että kokeilet jossain kohtaa panostaa nukkumiseen. Nukut vähän enemmän jonkin aikaa ja katsot, miten se vaikuttaa.
Kannattaa myös kokeilla hieman panostaa unenlaatuun vaikkapa rauhoittamalla iltaa jättämällä työasiat tai muut elimistöä ja aivoja aktivoivat tekijät hieman vähemmälle.
Tällaisia toimia kannattaa kokeilla muutaman viikon.
– Aika äkkiä huomaa, että alkavatko päivät sujua paremmin ja paremmalla fiiliksellä.
Unettomuus voi tehdä hallaa mielialalle.
Univaje vaikuttaa moneen asiaan
Tuomilehto kertoo, että ei ole mitään sellaista, mihin uni ei vaikuttaisi.
– Se on tässä se iso asia, mikä minua edelleen hämmästyttää, että ei ymmärretä, että uni on yksi tärkeimmistä fysiologisista jutuista. Ilman unta emme pärjää.
– Ainut asia, mitä teemme elämässämme enemmän, on hengittäminen.
Tuomilehdon mukaan univaje näkyy siinä, millaisia olemme. Lisäksi se näkyy energiatasossamme ja elimistössämme. Univaje altistaa ylipainolle, diabetekselle ja sairauksille.
Lue myös: Tutkimus: Yli yhdeksän tunnin unilla yhteys suurempaan aivoinfarktin riskiin
Unen puute menee tunteisiin
Aivan ensimmäisenä unen puute näkyy käyttäytymisessä. Se iskee tunne-elämään aika rajusti.
– Miten empaattinen pystyt olemaan niinä aamuina, kun heräät väsyneenä? Tuomilehto havainnollistaa.
Lue myös: Moni suomalainen luopuu yöunistaan saadakseen lisää vapaa-aikaa – "Voi olla se ainoa hetki päivässä, kun saa olla rauhassa"
Yötyö haasteellinen terveyden kannalta
Tuomilehto sanoo, että yö on tarkoitettu nukkumiselle. Elimistön toiminnot on luotu niin, että palauttavin uni kuuluu yöaikaan.
Yötyön teko on tämän vuoksi hankala asia, vaikka päivällä nukuttaisiinkin riittävästi.
– Aika äkkiä päästään siihen yhtälöön, että oikeastaan kaikki terveysriskit, mitä maa päällään kantaa, liittyvät yötyöskentelyyn.
Unen tarve ei ole aina sama
Toisaalta unen tarve vaihtelee joka yö.
– Aivoni määrittelevät unen tarpeen, en minä.
Mitä nukkumiseen tulee, Tuomilehto ei katso koskaan kelloa. Hän painuu pehkuihin, kun väsyttää.
– Se, mikä minulla on vakio, on herätysaika. Sillä pidän rytmiä yllä, hän sanoo.
Lue myös: Tämä on tutkitusti tehokas keino nukahtaa helpommin
Kaikki eivät tunnista unen tarvettaan
Monesti ongelma voikin olla, että ihminen ei tunnista unen tarvettaan. Siten ilta voi mennä televisiota katsoessa, tietokoneella tai somea selaillessa, mistä aivot virkistyvät, eikä enää hoksata unen tarvetta.
– Tämähän se ongelma onkin, että se menee vähän ohi ja yhtäkkiä kello onkin yksi yöllä, Tuomilehto sanoo.
Lue myös: Valvotko myöhään, koska illat ovat sinulle "omaa aikaa"? Ilmiöllä on nimikin – ja se on hyvin haitallista
Koko haastattelun näet alta:
9:33
Vieraana unilääkäri Henri Tuomilehto.