Uskomattomat faktat – näin paljon eläimet muistuttavat ihmistä!

Alle on listattu kymmenen kykyä, joista ihmiset tuntuvat olevan kovin ylpeitä. Ehkä olemme eläimiä parempia, jos puhutaan kaikkien asioiden yhdistämisestä, mutta eläimetkin pärjäävät meille ainakin yksittäistapauksissa.

10. Kulttuuri

Sana kulttuuri käsittää kaikenlaisen toiminnan, joka ei ole sidottu geeneihimme. Esimerkiksi uskonto ja yleiset käytännöt ja asenteet kuuluvat kulttuurin piiriin.

Monilla kädellisillä onkin samankaltaisia perinteitä tai käyttäytymismalleja kuin ihmisillä. Esimerkiksi eräillä simpansseilla on tapana esittää sadetanssi aina, kun myrskyn merkkejä alkaa näkyä ilmassa. Myös vuonna 1963 havaittiin erään japanilaisen Makakiapinan keksintö kuumassa lähteessä rentoutumista. Tapa levisi koko lajin keskuuteen, ja makakit kylpevät vielä tänäkin päivänä.

9. Tunteet

Ihmiset kokevat laajoja tunneskaaloja aina surusta iloon ja vihasta rakkauteen. Monet suurempikokoisia kotieläimiä omistaneet ovatkin varmasti huomanneet, että esimerkiksi koirat ja kissat voivat tuntea esimerkiksi paniikkia, pelkoa, kiintymystä, nolostusta ja muitakin tunteita.

Poikasensa menettäneet delfiiniäidit näyttävät surua monipuolisesti, kun taas matelijoiden keskuudessa voidaan ainakin havaita kiinnostuksen tunteita. Villiapinat adoptoivat orvoiksi jääneitä poikasia ja simpanssit lohduttavat toisiaan surun sattuessa.

8. Kieli

Kieltä käytetään välittääksemme ideoita, ajatuksia ja haluja. Eri ryhmillä on omat kielensä, jotka kehittyvät vuosien saatossa eteenpäin. Ihmistenkin keskuudessa kielen käyttö vaihtelee pelkästä merkkikielestä laajasti puhuttuun, mutta myös eläinkunnan edustajat osaavat kommunikoida.

Kädelliset, valaat, linnut ja kalmarit osaavat käyttää eri sanoja tunnistaakseen nimiä, esineitä tai yksittäisiä nimiä. Kaiken lisäksi simpanssien on todistettu hallitsevan kielioppia, ja Amerikassa opetettiinkin eräälle Washoesimpanssille yli 350 erilaista viittomaa. Luonnonvaraisesti elävien simpanssien merkkejä on noin 70 kappaletta.

7. Huumori

Huumorintaju on yksi elämän ehdoista, ja sitä voi luokitella monin tavoin. Esimerkiksi yllättävät ja odottamattomat seikat saattavat johtaa nauruun. Simpanssit ja ihmiset eivät tässäkään asiassa ole niin kaukana toisistaan: Simpanssit osaavat esimerkiksi kutitella toisiaan ja nauraa sen seurauksena.

Vaikka huumori johtaa yleensä nauruun, nauru ei ole yhtä kuin huumori. Esimerkiksi rottien on todistettu nauravan, vaikka luultavasti vain simpansseilla on huumorintajua.

6. Välineiden käyttö

Ihmiset todellakin osaavat käyttää työkaluja: Olemmehan rakentaneet kaupunkeja, viljelleet maata ja jopa matkustaneet kuuhun rakentamillamme asioilla! Emme ole kuitenkaan yksin: suuret apinat, mustekalat, linnut, delfiinit ja elefantit ovat myös päteviä esineiden käyttäjiä.

Esimerkiksi mustekala osaa rakentaa kookospähkinän kuorista itselleen suojan, apinat käyttävät kiviä vasaran lailla, korpit rakentavat itselleen leluja ja simpanssit jopa käyttävät kävelykeppiä!

5. Muisti

Ihmiset osaavat hyödyntää muistiaan ja säilöä kokemuksia pärjätäkseen myöhemmin eteen tulevissa samanlaisissa tilanteissa. Ei kuitenkaan ole uusi asia, että eläimetkin muistavat asioita. Kotieläimille voi opettaa tiettyjä sanoja ja käskyjä, joihin ne osaavat reagoida uudelleen ja uudelleen.

Eläimet voivat myös päihittää meidät muistamistaidoillaan: Simpanssit muistavat kuvat ja numerot yliopisto-opiskelijoita paremmin ja varikset muistavat muotoja paremmin kuin aikuiset ihmiset. Oravien alueellinen muistikyky on täysin omaa luokkaansa, sillä ne muistavat vielä kuukausienkin päästä minne ne ovat kätkeneet tuhansia siemeniä!

4. Tietoisuus itsestä

Itsetuntemusta pidettiin ihmisten yksityisenä kykynä vuosikausia. On kuitenkin todistettu, että emme sittenkään ole ainoita, jotka voivat tunnistaa itsensä. Yksinkertainen testi on laittaa eläin peilin eteen, jolloin itsetietoinen eläin tunnistaa itsensä heijastuksesta ainakin liikkeiden perusteella. Ihmislapset eivät selviä tästä testistä ennen 18 kuukauden ikää.

Testin ovat läpäisseet eläinkunnan edustajista ainakin norsut, harakat, valaat ja suurin osa apinoista ja simpansseista.

3. Äly

Älykkyyttä voi määritellä monin eri tavoin, mutta yleisimmät tunnusmerkit älyyn ovat kyky perustella, ajatella, suunnitella ja oppia. Ihmiset eivät kuitenkaan ole tässäkään lajissa täysin ylivoimaisia.

Kyyhkyt tunnistavat ihmistä tarkemmin geometriset asiat, muurahaiset tietävät vihollisensa ja norsut käyttävät aritmetiikkaa. Varikset vasta ovatkin älykkäitä – ne voivat oppia tarkkailemalla uusia toimintatapoja, kuten ovien avausta ja esineiden etsimistä.

2. Maatalous

Maanviljely on modernin sivilisaation perusta, ja sen uskotaan alkaneen jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Muurahaiset ovat kuitenkin osoittaneet kykyä vastaavaan toimintaan jo miljoonia vuosia. Ne nimittäin rakentavat pesiinsä erilaisia "huoneita", joissa ne kasvattavat toukkia, joista muurahaiset saavat ravinnokseen sokerinkaltaista eritettä. Tapa vastaa ihmisten maitotaloutta.

1. Rakennuskyky

Tässä asiassa olemme todellisia mestareita: Mikäpä muu eläin osaisi rakentaa pilvenpiirtäjiä, metrotunneleita ja teitä sekä kokonaisia kaupunkeja? Tämä ei ole kuitenkaan aivan totta, sillä osaavat eläimetkin rakentaa.

Tietyt linnut ja apinat rakentavat hienostuneita elintiloja itselleen, mutta parhaimman rakentajan titteli on kuitenkin annettava termiiteille: Niiden asumuksista löytyvät nimittäin erilaiset mukavuudet, kuten sisäinen ilmanvaihto ja lämmitys- sekä jäähdytysjärjestelmät. Niillä on myös omat systeeminsä lastenhoitoon, puutarhoihin, kellareihin ja savupiippuihin. Uskomatonta kyllä, että neljän metrin korkuisen pesän rakentamiseen voidaan tarvita vain puolen senttimetrin pituinen olento!

MTV3 / Paula Koski