Kansalaisaloite vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi ei saanut riittävästi tukea, eikä etene eduskunnan käsittelyyn. Pitkän linjan vanhustyön asiantuntijoiden mukaan kysymys on ennen kaikkea itsekkyydestä. Jopa typerästä itsekkyydestä, sanoo ammattiliitto Superin puheenjohtaja. Kotihoito saa ammattilaisilta täyslaidallisen.
Puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Huomenta Suomen haastattelussa, että vanhusasiavaltuutetun mukana olisi ollut mahdollisuus ajatella omaa tulevaisuutta.
– Vanhuus tulee toivottavasti kaikille, kun se toinen vaihtoehto on paljon keljumpi. Se on se kaksi metriä multaa naaman päällä, Paavola sanoo.
Paavola kehottaa ajattelemaan enemmän sitä, mitä täytyisi tehdä, että tulevaisuus olisi todella kolmas ikäkausi. Ei suinkaan sitä, että odotetaan kuolemaa.
Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä on samoilla linjoilla. Kivelän mukaan nyt eletään hyvin itsekästä aikakautta.
– Kuka huutaa, sitä kuunnellaan. Valitettavasti. Vanhukset eivät jaksa nousta barrikadeille. Etenkään ne, jotka tarvitsisivat palveluita, Kivelä muistuttaa.
Laki olisi sanktioitava
Vanhusasiavaltuutettua ei tule, mutta Kivelä näkee asian jo positiivisena. Hänen mielestään valtuutetun mahdollisuudet puuttua asioihin olivat olleet kuitenkin rajalliset. Vanhusten tarpeisiin pystyisi vastaamaan professorin mielestä parhaiten eduskunnan oikeusasiamies laajennetuin valtuuksin.
Suomessa on vanhuspalvelulaki, joka määrittelee vanhustenhoidon raamit. Laki määrittelee muun muassa, ettei vanhuksille saa antaa huonoa hoitoa.
– Sitä kuitenkin tehdään ja syy on se, että siellä ei ole sanktioita. Laki pitää olla aina sanktioitu. Niin hullulta kun se kuulostaakin, niin ihminen ei tee mitään kuin pakon edessä, puheenjohtaja Paavola sanoo.
Kotihoito pahin ongelma
Molemmat asiantuntijat ovat täysin yhtä mieltä siitä, mikä on suomalaisessa vanhustenhoidossa suurin mätäpaise. Se on vanhusten kotihoito.
– Kotihoito on täydellisessä kriisissä. Kotona on liikuntakyvyttömiä ja makuuhaavoissa olevia. Se, mitä sanotaan kotihoidoksi, ei ole hoitoa. Se tuottaa liikuntakyvyttömiä ja kognitiivisesti huonokuntoisia, professori Kivelä sanoo.
Molempien asiantuntijoiden mukaan ongelma on maanlaajuinen.
Professori Kivelä summaa yhden puolen kotihoidon ongelmista.
– Olisi ehdottomasti lopetettava kotona asumisen ihannoinnin yliampuminen. On paljon vanhempia ihmisiä, jotka haluaisivat jo muuttaa ympärivuotiseen palveluasumiseen.