Suomalaisten opettajien osaamisen avulla uudistetaan nyt koulutusjärjestelmiä ympäri maailmaa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole kopioida suoraan suomalaista järjestelmää toiseen maahan ja kulttuuriin.
Koulutus on yksi tärkeimmistä työkaluista esimerkiksi monenlaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa ja ehkäisyssä. Näin on myös Ugandassa, jonne on paennut paljon kouluikäisiä lapsia Etelä-Sudanista.
Ugandassa opettajien osaamisen taso on vaihtelevaa ja koulutus hyvin opettajalähtöistä, sanoo Ugandassa vapaaehtoisena työskennellyt opettaja Ville Stambej Opettajat ilman rajoja -verkostosta.
– Siellä on todella tärkeää rakentaa koulutusjärjestelmää, jotta kaikki lapset pääsisivät kouluun. Väestö on todella nuorta, puolet alle 16-vuotiaita.
Suomalaisten opettajien tehtävänä on muun muassa jakaa kokemuksiaan paikallisille opettajille siitä, miten saadaan parhaat oppimistulokset. Paikalliset realiteetit tulee kuitenkin ottaa huomioon. Stambej kertoo, että hän on vieraillut pienessä luokkahuoneessa, jossa oli jopa 160 oppilasta yhtä aikaa. Sellaisessa ympäristössä oppiminen on väistämättä vaikeaa, etenkin kun resursseista on pulaa.
– Suurin osa pienistä lapsista putoavat pois. Matkan varrella luokkakoot pienenevät, kun mennään ylemmäs ja homma alkaakin toimia, Stambej kuvailee.
Koulutusosaamisesta bisnestä?
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tuula Antola kertoo, että suomalaista koulutusosaamista hyödynnetään myös liiketoimintana.
– Tässä paras suomalainen vientituote on osaavat opettajat.
Koulutusbisneksessä maksavana asiakkaana voi Antolan mukaan olla esimerkiksi valtio. Tällöin suomalaista asiantuntijuutta hyödynnetään kokonaisten koulutusjärjestelmien uudistamisessa. Antolan mukaan hankkeet voivat olla hyvin mittavia EU-rahoitteisia kokonaisuuksia.
– Suomalaisia opettajia arvostetaan maailmalla. Työ voi olla sitä, että ollaan mukana opetussuunnitelmia uudistamassa ja rakentamassa, tai kulkemalla maailmalla opettajien rinnalla opettamassa.
Antola kertoo, että Omnia on ollut mukana esimerkiksi Moldovaan ja Kosovoon tehdyissä hankkeissa vuosien varrella.
– Käydään ihan sitä perusbyrokratiaa läpi, että mitä on jo olemassa ja mitä puuttuu. Ei voi vain kopioida suoraan suomalaista koulutusjärjestelmää, vaan tuodaan Suomesta paras asiantuntijuus sinne, Antola sanoo.
Kivet ja tikut hyötykäyttöön
Stambejn mukaan bisnes ei saisi olla lähtökohta kaikissa tapauksissa.
– On tärkeää, että Suomi valtiona ja julkinen puoli rahoittaa sellaisia paikkoja, joissa ei ole realismia, että sieltä saisi rahaa.
Stambej nostaa esimerkkinä Etelä-Sudanin kriisitilanteen, josta lähtee paljon lapsia pakolaisina Ugandaan. Hänen mukaansa näille lapsille pitäisi rahoittaa koulutus, jotta lapset pääsevät normaalin elämän ja turvallisen ympäristön pariin.
Myös hän korostaa, että Suomesta käsin ei ole tarkoitus mennä toiseen maahan ratkaisemaan heidän paikallisia ongelmiansa, joiden kulttuuriin ei ole osaamista. Suomessa hyväksi havaittuja toimintatapoja sovitetaan maan kulttuuriin yhteistyössä paikallisten kanssa, Stambej kertoo.
– Nämä opettajat ovat ihan valtavan motivoituneita. Että ihanaa kun sinä tulit tänne, kerro mitä voin tehdä tämän oppilaan kanssa.
Ugandassa koulutus on usein perinteistä opettajalähtöistä opettamista, jossa esimerkiksi opettaja sanoo ja oppilaat toistavat perässä. Vapaaehtoistyöntekijät auttavat paikallisia opettajia osallistamaan oppilaita paremmin. Stambej kertoo, että kouluissa ei juuri ole opetukseen tarvittavaa materiaalia, joten siellä on esimerkiksi lähdetty ulos hyödyntämään kiviä ja tikkuja.
– Improvisointi on ugandalaisen opettajan kaikkein tärkein työväline, hän kertoo.
Suomalaisopettajien osaamisesta bisnestä maailman koulujen uudistamisessa – katso alta koko haastattelu:
10:03
Tällaista työvoimaa Suomesta halutaan ulkomaille