Hintojen nousu näkyy viimeistään nyt suomalaisten ostokäyttäytymisessä. S-ryhmän kysely paljastaa, että yli puolet sen asiakkaista on luopunut tietyistä elintarvikkeista.
Hinnasta puhutaan jatkuvasti ja siitä on tullut monelle yhä merkittävämpi ostamiseen vaikuttava asia.
S-ryhmän Puhetta ruoasta -mediatilaisuudessa käytiin läpi, miten ruoan kohonnut hinta on vaikuttanut suomalaisten ostokäyttäytymiseen, miten rahaa säästetään ja mitkä muut merkittävät trendit ruokakaupassa tällä hetkellä vaikuttavat.
Lue myös: Ruokakaupoissa näkyy nyt yksi selkeä buumi – näiden tuotteiden suosio kasvanut roimasti: "Ajan ilmiö"
Yli puolet asiakkaista luopunut tietyistä elintarvikkeista
Jopa 62 prosenttia S-ryhmän asiakkaista kertoo yrityksen kyselyssä, että joutuu nykyään miettimään tarkasti mitä ostaa. 55 prosenttia on joutunut vähentämään tai jopa luopumaan tietyistä elintarvikkeista.
Ruoan ostaminen ei ole kuitenkaan varsinaisesti vähentynyt, mutta tuoteryhmien sisällä on saatettu siirtyä aikaisempaa enemmän edullisempiin tai erilaisiin vaihtoehtoihin.
Punalaputetuista tuotteista on tullut entistä suositumpia.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo, että asiakaskunta on kuitenkin hieman kahtiajakautunut. Puolet vastaajista kertoi olevansa halukas hakemaan edullisempaa vaihtoehtoa kaupasta, jolloin kotimaisuus ei ole enää niin tärkeää. Toiselle puolikkaalle on yhä tärkeää valita tuote, joka on kotimaista alkuperää.
Päällysahon mukaan "punalaputetut" tarjoustuotteet ovat S-ryhmän kaupoissa sangen suosittuja ja ne saatetaan myydä loppuun jo iltakahdeksaan mennessä.
Lue myös: Lidliin uusi alennuskäytäntö: Tuotteisiin lätkäistään nyt viherlappu – tätä se tarkoittaa
Hinnan nousu näkyy suoraan ostokäyttäytymisessä
S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa toteaa, että hinta vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkien käyttäytymiseen ruokakaupassa.
Neljä tärkeintä säästökohdetta suomalaisten ruokaostoksissa on kyselyn perusteella tarjousostaminen, suunnitelmallisuus, heräteostosten väheneminen sekä ruokahävikin vähentäminen.
Oksan mukaan rahan säästäminen korostuu juuri pääraaka-aineostoksissa, joihin sitoutuu myös suurin määrä rahaa.
Hintojen nousu on laskenut tiettyjen tuoteryhmien myyntiä.
Hintojen nousu näkyy myös esimerkiksi lihatuotteiden ostamisessa. Oksan mukaan osa asiakkaista on siirtynyt kokolihasta jauhelihaan ja vielä naudan jauhelihasta nauta-sikasekoitteeseen. Myyntidatan perusteella jauhelihan myynti on noussut neljä prosenttia.
Hintojen nousu näkyy myös tuoreen kalan sekä hedelmien ja vihannesten myynnissä. Tuoreen kalan myynnin volyymi on laskenut tänä syksynä 14 prosenttia viime syksyyn verrattuna ja hedelmien ja vihannesten myynti taas viidellä prosentila.
– Hedelmillä ja vihanneksilla on iso osuus kodeissa syntyvässä ruokahävikissä. Volyymin laskuun voi vaikuttaa myös se, että haastava taloustilanne on herättänyt monet pohtimaan säästökeinoja, joista oma hävikinhallinta on yksi, Oksa toteaa S-ryhmän tiedotteessa.
Lue myös: Hinta sai suomalaiset hylkäämään suosikkituotteen – jätitkö sinäkin nämä ruoat kaupan hyllyyn?
Helppous jyrää innostuksen ruoanlaittoon ja leivontaan
Kiire on tullut takaisin suomalaisten arkeen, ja pandemia-ajan lisääntynyt innostus ruoanlaittoon ja etenkin leivontaan vaikuttaisi olevan ohi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö suomalaiset haluaisi herkutella – leivonnaiset poimitaan vain pakasteesta.
Pakasteista on tullut entistä suositumpia arjen helpottajia ruoanlaitossa.
S-ryhmän datan mukaan leivontapakasteiden myynnin volyymi on kasvanut 15 prosenttia, pakastettujen pizzojen ja valmisaterioiden 16 prosenttia, marja- ja hedelmäpakasteiden 16 prosenttia, perunapakasteiden 15 prosenttia, kalapakasteiden 12 prosenttia, lihapakasteiden 10 prosenttia ja kasvispakasteiden 6 prosenttia.
– Hybridityö on tullut jäädäkseen. Valmiiden mukaan otettavien ruokien volyymi on kasvussa: esimerkiksi burritojen ja wrappien menekki on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 2019, kuten myös täytettyjen leipien ja patonkien 27 prosenttia, Oksa kertoo tiedotteessa.
Puhetta ruoasta -mediatilaisuudessa Oksa kuitenkin pohti, kuinka kauan grocerant-ilmiö eli kauppojen ravintolatasoisten aterioiden tarjoaminen, kestää, kun hinnasta on tullut niin määrittävä tekijä. Oksa toivoo, että tuottajat hakevat tuotteilleen sellaista hintatasoa, joka menisi kaupaksi isommalle yleisölle.
Lue myös: Vaihdoitko halvempaan merkkiin? Näitä perustuotteita suomalaiset nyt ostavat ruokakaupoista
Lue myös: Miksi eri ruokatuotteiden hinnat nousevat eri tahtia?
Katso myös: Voiko hyvää ja ravitsevaa ruokaa tehdä enää halvalla? Asiantuntijalta selkeät vinkit
2:03
Miten näillä hinnoilla voisi tehdä ruokaa, joka on yhtä aikaa ravitsevaa sekä halpaa? Marttojen Emmi Tuovinen antaa vinkit.
Lähteet:
S-ryhmän myyntidata 2022, myynnin volyymi (kg/litra): 3-10/2019 vs 3-10/2022 ellei toisin mainittu, *vko 31-46/2021 vs vko 31-46/2022
S-ryhmän asiakastutkimukset 2022: Hintojen nousun vaikutus ostokäyttäytymiseen 10/2022 n=3437, Feelback Group; Asenteet 7/2022 n=3783, Feelback Group