Kuun ja vuoden vaihtuminen näkyy selvästi ruokakauppojen myynneissä.
Tammikuussa moni suomalainen tekee täyskäännöksen ruokavalioonsa vuodenvaihteen herkuttelujen päätteeksi. Ruokakauppojen ostosdatat paljastavat erityisesti kasvisten ja kasvisruoan kiinnostavan alkuvuodesta suomalaisia.
Näin ostokset muuttuvat tammikuussa
Kasvipohjaisten ruokien myyntiä lisäävät muun muassa erilaiset ruokavaliohaasteet. S-ryhmän mukaan esimerkiksi joka tammikuussa järjestettävä Vegaanihaaste näkyy kauppojen hyllyllä.
Tammikuun vegeilmiö on huomattu myös Lidlissä. Kun joulukuu on suklaanmyynnin huippukuukausi, ei suklaa tai muutkaan herkut ja leivonnaiset mene enää tammikuussa samaan tapaan kaupaksi. Sen sijaan hedelmiä ja vihanneksia ostetaan reippaasti enemmän, ja myös kiinnostus kasvisruokaa kohtaan kasvaa.
– Ostoskoreihin päätyy joulukuussa ja tammikuussa eri ruokia. Moni haluaa terveellisen startin uuteen vuoteen. Etenkin nyt uusien ravitsemussuositusten myötä olisi hienoa, jos kasvisbuumi ei jäisi vain tammikuuhun, Lidlin ostojohtaja Thomas Heinrichs kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Uusi kananmunasuositus: "Korkeintaan yksi päivittäin"
Enemmän kasviksia lautaselle
Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvipainotteista ruokavaliota, ja kasviksia tulisi syödä 500–800 grammaa päivittäin.
Lidlin teettämän kyselyn mukaan moni suomalainen aikookin muuttaa ruokatottumuksiaan ravitsemussuositusten suuntaan. Vastaajista 29 prosenttia aikoo lisätä kasviproteiineja, 53 prosenttia kasviksia ja 47 prosenttia kalaa. Sen sijaan 26 prosenttia aikoo vähentää punaista lihaa ja 23 prosenttia leikkeleitä.
Suurin motivaattori ruokatottumusten muuttamiseen on terveellisyys, jonka valitsi muutoksen syyksi 60 prosenttia. Toisena tulee hinta ja kolmantena maku.
Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty viikolla 49 ja aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.
– Ravitsemussuositukset ovat herättäneet keskustelua ja vaikuttavat myös monen suomalaisen ajatuksiin ruoasta. Ruokatottumukset kuitenkin muuttuvat hitaasti, joten radikaaleja ja äkkinäisiä liikkeitä tuskin tulemme näkemään. Varmasti kuitenkin pidemmällä tähtäimellä muutoksia on havaittavissa, Heinrichs pohtii.
Lue myös: Kuinka paljon oikeasti syöt kasviksia? Tältä näyttää puoli kiloa
"Kaikkien ei tarvitse olla kasvissyöjiä tai vegaaneja"
Vähiten viikon ruoka-annoksistaan punaisen lihan aterioita syövät 65–79-vuotiaat ja eniten 25–34-vuotiaat. 65–79-vuotiaat nauttivat eniten kalaruokia (19 prosenttia), kun 18–24-vuotiailla vastaava luku on 12 prosenttia. Vegaaniruokia tämä ikäryhmä nauttii eniten (9 prosenttia) ja 65–79-vuotiaat vähiten (5 prosenttia).
Heinrichsin mukaan suomalaiset voisivat ottaa mallia esimeriksi kalan osalta vanhemmista, vegaaniruokien osalta taas voisimme oppia nuoremmilta.
– Ohjenuorana siis, että vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviperäistä ruokaa ja kalaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkien ei tarvitse olla kasvissyöjiä tai vegaaneja ja viikon arkiruokiin mahtuu myös liha-annoksia. On kuitenkin suositeltavaa, että jokainen lisäisi kasvisruokien osuutta ruokavaliossaan, Heinrichs muistuttaa.
Lue myös: Tässä ne nyt ovat: Uudet ravitsemussuositukset – varoitus kahvinjuojille
Katso myös: Voiko lihaa syödä ilman terveyshaittoja?
10:48
Haastattelussa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.
Lähteet: Lidl, S-ryhmä