Sisarukset Mari Kanyawui ja Prania Forsell ovat asuneet Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Useana kesänä heidän sukulaisensa ovat tulleet lomailemaan ja marjoja poimimaan Pohjanmaalle – tänä vuonna lupaa on odotettu turhaan.
– Eivät he ole päässeet. Ei heitä päästetä, ihmettelee Mari Kanyawui.
– Harmittaa tosi paljon! On ikävä heitä, jatkaa Prania Forsell.
Prania kerää työpäivien jälkeen vielä kolme ämpäriä mustikkaa.
He ovat itsekin innokkaita marjanpoimijoita, vaikka päivätyö muualla hidastaa tahtia. Kun Prania pääsee kolmelta töistä, hän suuntaa heti metsään.
– Poimin kolme ämpäriä joka päivä. Lauantaina ja sunnuntaina sitten enemmän, paljastaa Prania.
Hän myy marjat omia reittejään pitkin, asiakaskunta on tullut tutuksi lähes kaksikymmenvuotisen Suomi-kauden aikana.
– Myyn marjat 45 eurolla ämpäri, paljastaa Prania.
Verotonta tuloa
Suomessa marjoja saa kerätä ja myydä verottomasti ken tahtoo. Marjojen kerääminen kuuluu niin sanottuihin jokaisen oikeuksiin. Veroja maksetaan vasta, jos marjoja aletaan jalostaa tuotteiksi, kuten hilloiksi tai mehuiksi. Metsästä kerätyt ja puhdistetut marjat ovat verovapaata myyntituloa.
Suomalaisia marjanpoiminta ei silti innosta myyntiin saakka. Kukin poimii omiin tarpeisiinsa tai myy some-kanavien kautta yksityisille ihmisille. Thaimaalaiset poimijat ovat elintärkeitä juuri teollisuuden näkökulmasta.
– Ilman thaimaalaisia poimijoita teollisuuden tarvitsema marjamäärä vähenee huomattavasti, tietää Birgitta Partanen Arktiset aromit ry:stä.
Suomalaiset metsään?
Hän uskoo, että suomalaisia poimijoita voitaisiin saada liikkeelle kahdella keinolla. Ensimmäinen on marjakilon hinnan nostaminen.
– Se on kuitenkin vaikea päätös, joka nostaisi jalosteiden hintaa ja vaikeuttaisi vientiä. Toinen keino houkutella suomalaisia kerääjiä olisi ostopisteiden lisääminen.
– Jos myyntiä pystyttäisiin organisoimaan tehokkaammin, kyllä suomalaiset keräisivät. Paljon tulee yhteydenottoja, että haluttaisiin kerätä mutta marjoja on hankala lähteä kuljettamaan pitkää matkaa eikä se tietenkään kannatakaan, toteaa Partanen.
Neuvottelut jatkuvat
Perjantain neuvottelut Thaimaan viranomaisten kanssa eivät johtaneet ratkaisuun ja noin 900 poimijaa odottaa edelleen lupaa tulla Suomeen. Thaimaan viranomaiset haluavat tutkia poimijoiden työsopimukset tarkemmin ennen lupien myöntämistä.
Kertomukset väärinkäytöksistä ja ihmiskaupasta ovat saaneet Thaimaan viranomaiset tarkoiksi: maan kansalaisia ei haluta päästää olosuhteisiin, jossa heidän oikeutensa eivät ole varmasti turvattuja.
Mari ja Prania jatkavat marjojen poimimista Suomessa ja toivovat lupia myös sukulaisille. Toistaiseksi niitä ei ole näköpiirissä.
– Harmittaa paljon heidän puolesta. Ehkä toivomme vielä, tuumaa Prania Forsell.
Asiasta neuvotellaan seuraavan kerran tiistaina työministeri Arto Satosen johdolla.