Lento Helsinkiin peruttiin, kun matkustamohenkilökunta sairastui – lentoyhtiö kiisti matkustajan korvausvaatimuksen

Roomasta Helsinkiin matkalla olleen matkustajan lento peruttiin, kun matkustamohenkilökunta sairastui. Matkustaja vaati korvauksia peruuntuneesta lennosta.

Kesäkuussa 2022 Roomasta Helsinkiin matkalla olleen matkustajan lento jouduttiin perumaan äkillisesti lentopäivänä, kun matkustamohenkilöstöstä suuri määrä sairastui koronaviruksen omikronmuunnokseen.

Matkustaja vaati, että lentoyhtiö maksaisi EU-asetuksen 261/2004 mukaisen 400 euron vakiokorvauksen sekä ansionmenetyksestä aiheutuneet 176 euroa. 

Ansionmenetystä hakija perusteli sillä, että lennon peruuntumisen vuoksi hän ei päässyt työpaikalleen, jonka vuoksi työnantaja vähensi matkustajan tuntisaldosta työtuntejä työpäivän verran.

88 sairaustapausta

Lentoyhtiö kiisti matkustajan vaatimuksen perusteettomana. 

Yhtiön mukaan mainittu EU-asetus ei oikeuta matkustajaa vakiokorvaukseen tällaisessa tapauksessa, sillä kyseessä olivat mainitussa EU-asetuksessa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet koko Etelä-Suomea koetelleesta epidemiasta johtuen.

Yhtiön mukaan matkustajalle tarjottiin uudelleenreititystä seuraavalle päivälle Amsterdamin kautta Helsinkiin, mutta matkustaja ei tarttunut tähän vaihtoehtoon. Sen sijaan hänet uudelleenreititettiin toivomuksensa mukaisesti kaksi päivää myöhemmin lähteneelle suoralle lentoyhtiön lennolle Roomasta Helsinkiin. 

Hyvän tahdon eleenä lentoyhtiö kertoo korvanneensa myös matkustajan toisen vuorokauden hotelliyöpymisestä Roomassa aiheutuneet kulut.

Lentoyhtiö kertoo koronan omikronmuunoksen sekä influenssaepidemian näkyneen liikennevuorojen peruutuksina puuttuvan henkilökunnan vuoksi, mutta tilanteeseen oli varauduttu erilaisin toimenpitein.

Kun matkustajan matkustuspäivänä kesäkuussa 2022 sairaana oli kuitenkin 88 matkustamohenkilökunnan jäsentä, ylitti määrä kyseiselle päivälle allokoidun päivystäjien määrän. Kun kävi selväksi, ettei matkustajan lentoa pystytä operoimaan, se jouduttiin peruttamaan.

Lentoyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä olivat poikkeukselliset olosuhteet, kun poikkeuksellisen suuren sairaustapausmäärän vuoksi käytössä ollut ja aiemmin riittäväksi todettu varallaolojärjestelmä ei riittänytkään.

Lisäksi kesäkuun miehistönkäyttöä suunniteltaessa toukokuun puolivälissä ei ollut mahdollisuutta varautua poikkeuksellisiin sairaustapauksiin, kun sairastumismäärät alkoivat nousta uudelleen vasta kesäkuun alusta.

Mitä kuluttajariitalautakunta suosittaa?

Jos lento peruutetaan, matkustajalla on kuluttajariitalautakunnan mukaan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus 7 artiklan mukaisesti. 

– Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan maksaa korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että lennon peruuttaminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, 21. lokakuuta 2024 julkaistussa ratkaisussa huomautetaan.

Matkustajan vaatimusta arvioitaessa onkin kysymys siitä, onko lennon peruuttaminen johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Suomalaisten lomakohteissa roihuaa – voiko pilalle menneestä lomasta saada korvauksia? Juttu jatkuu videon alla.

Suomalaisten lomakohteissa roihuaa – millainen on loma savupilven syleilyssä ja saako siitä korvauksia? 8:32
Haastattelussa muun muassa toimittaja Sari Korpela, jonka lomalla maastopalo alkoi roihuta. Saako lomasta korvauksia? Sen kertoo kuluttajariitalautakunnan päätoiminen puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Lautakunta on aiemmin antamassaan täysistuntoratkaisussa käsitellyt vastaavaa tilannetta. 

Tammikuisen lennon peruuttaminen vuonna 2022 oli johtunut erityisesti covid-19-pandemiasta, joka oli aiheuttanut sairauspoissaoloja läpi kentän toimijoiden niin, että normaali operointi ei ollut enää onnistunut. 

Tuolloin lautakunta katsoi, että covid-19-pandemiaa ja siitä johtuvia laaja-alaisia karanteenimääräyksiä, jotka ovat vaikuttaneet kaikkiin lentokentän toimijoihin, ei voida rinnastaa tavanomaisiin sairastumistapauksiin eikä lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. 

Lautakunnan näkemyksen mukaan lennon peruutus oli johtunut asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Myös tässä kesäkuista lentoa puivassa tapauksessa lautakunta katsoo, että sairastumisaallosta johtuvia poissaoloja ei voida rinnastaa tavanomaisiin sairastumistapauksiin.

Lautakunnan mukaan on riittävästi osoitettu, että lennon peruuttaminen johtui poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää.

Niinpä kuluttajariitalautakunnan mukaan matkustajalla ei ole oikeutta asetuksen mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lentoyhtiöllä ei lautakunnan suosituksen mukaan ole myöskään korvausvelvollisuutta matkustajalle aiheutuneesta ansionmenetyksestä. Tätä lautakunta perustelee Montrealin yleissopimuksen 19 artiklalla. 

Artiklan mukaan rahdinkuljettaja ei ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Päätös oli yksimielinen.

Lue myös:

    Uusimmat