Paljonko painat? Neljännes suomalaisista aikuisista riskissä vakavaan koronatautiin

Lihavuus on jo aiemmin luokiteltu yhdeksi koronaviruksen riskitekijäksi. Lihavuuteen liittyy usein piileviä terveysongelmia, kuten diabetesta ja korkea verenpainetta, mutta alustavan tutkimustiedon valossa jo liikakilot itsessään näyttävät lisäävän todennäköisyyttä joutua koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon. Erityisesti nuoremmilla aikuisilla lihavuus vaikuttaa lisäävän koronariskejä.

Kaikkia tutkimuksia ei ole vielä vertaisarvioitu, mutta lääkärit ympäri maailman kertovat vakavasti sairastuneista liikalihavista potilaista, jotka eivät ikänsä perusteella kuulu koronaviruksen riskiryhmään. 

Lue myös: Tekoäly nimesi kolme oiretta, jotka ennustavat vakavaa koronatautia – tulos yllätti tutkijatkin

Varoittavia tutkimuksia kolmelta mantereelta

Yli 4100 yhdysvaltalaisen sairaalahoitoa tarvinneen koronapotilaan aineistoon perustuva tutkimus vihjaa, että lihavuus on taudin huomattava riskitekijä. Aineiston perusteella sairaalloinen lihavuus on merkittävämpi sairaalahoidon tarvetta ennustava tekijä kuin sydän-, syöpä-, munuais- tai jopa keuhkosairaus, mutta pienempi riskitekijä kuin yli 65 vuoden ikä. Lihavuus oli myös yhteydessä kohonneeseen koronakuolleisuuteen.

Erillisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa keskityttiin alle 60-vuotiaisiin koronapotilaisiin, lihavien koronapotilaiden havaittiin joutuvan sairaalahoitoon kaksi kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoisten. Lihavat myös joutuivat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin teho-osastolle. Yli 3600 potilaan aineistosta ei havaittu yhteyttä lihavuuden ja vakavan koronavirustaudin välillä yli 65-vuotiailla potilailla. 

Myös Ranskassa lääkärit ovat raportoineet lihavien koropotilaiden suuresta määrästä teho-osastoilla ja ryhmän kohonneesta tarpeesta hengityskonehoitoon.

Kiinalaisissakin aineistoissa lihavuus on yhdistetty vakavampiin koronaoireisiin ja moninkertaiseen keuhkokuumeen riskiin. Yhdessä pienehkössä kiinalaistutkimuksessa lihavuus ja ylipaino yhdistettiin koronakuolleisuuteen.

Kiinassa lihavuus ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin niin sanotuissa länsimaissa. 

Lue myös: Parikymppiset noudattivat viikon länsimaista ruokavaliota – pelottavat seuraukset

Neljännes suomalaisista aikuisista on lihavia

Ihminen lasketaan lihavaksi, kun hänen painoindeksinsä on yli 30. Indeksin perusteella esimerkiksi 165 senttimetriä pitkä on lihava, jos hän painaa yli 82 kiloa. 180-senttisellä henkilöllä lihavuuden raja ylittyy sadassa kilossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljäsosa suomalaisista aikuisista on lihavia.

Lihavuus kuormittaa elimistöä monin eri tavoin. Ylimääräinen kehon rasva erityisesti keskivartalon alueella heikentää hengityselinten toimintaa ja aiheuttaa kroonista matala-asteista tulehdusta, jotka molemmat lisäävät riskiä vakavampaa koronavirustaudin muotoon. 

Keskivartalolle kertynyt ylipaino myös vaikeuttaa hengityskonehoitoa, kun selällään makaavan henkilön liikakilot painavat keuhkoja, sanoo Los Angeles Timesin haastattelema lihavuustutkija William Dietz George Washington yliopistosta. Tästä syystä lihavia potilaita makuutetaan vatsallaan.

Lihavuuteen liittyy myös monia vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia, kuten diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Lihavuuden on huomattu altistavan myös infektiotaudeille, kuten vuoden 2009 sikainfluenssalle. 

Lihavuus ei vaikuta koronariskeihin pelkästään fysiologian kautta. Lihavuus linkittyy köyhyyteen ja heikompaan sosioekonomiseen asemaan, mikä erityisesti Yhdysvalloissa vaikuttaa hoidon saatavuuteen.

Lue myös: Tutkimus paljastaa, milloin korona tarttuu herkimmin ihmisestä toiseen – vahvistaa käsitystä salakavalasta tartuttajasta

Lähteet: The New York Times, Los Angeles Times