Sotatilanne on Ukrainalle yhä vaikea, mutta muuttumassa edullisemmaksi, Toveri sanoo.
Kysymys ei niinkään ole, kuinka pitkään Ukraina pystyy jatkamaan taistelua nykyisellä tahdilla, vaan kuinka pitkään Venäjä pystyy hyökkäämään nykyisellä tyylillä, kirjoitti brittilehti Economist heinäkuussa.
Syynä on se, että asiantuntijoiden mukaan Venäjän Neuvostoliitolta perimät valtavat asevarastot ovat loppumassa.
Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, nykyisen europarlamentaarikon Pekka Toverin (kok.) mukaan edessä on "vielä pitkä sota".
– Pitkä sota syö Venäjää päivä päivältä. Ne puheet, ettei Venäjää voi lyödä, ovat höpöhöpöä. Kyllä Venäjä voidaan lyödä, jos Ukrainalle annetaan riittävät työkalut ja isketään Venäjän talouteen, Toveri sanoo puhelimitse.
– Arviot ovat liian usein sitä, että mennään hetkestä hetkeen. Tuo voittaa, ei kun tuo voittaa. Tärkeintä olisi, ettei luovuteta, hän jatkaa.
Lue myös: Pekka Toveri tietää, miten EU:n armeijat peruskorjataan – "Venäjää vastaan ammukset loppuisivat nopeasti"
Toveri: "Kello käy Venäjää vastaan."
Venäjä nojaa Neuvostoliiton perintöön
Venäjän ongelma ei sotilaiden määrä. Länsiasiantuntijat uskovat, että Venäjä pystyy tällä hetkellä kuukaudesta toiseen korvaamaan tappionsa. Venäjällä on noin 470 000 sotilasta rintamalla, Economist arvioi.
Venäjän kannalta hyviä uutisia kuuluu myös ohjus- ja dronetehtailta. Ne tuottavat yhä suurempia määriä ilma-aseita samaan aikaan kun Ukrainan ilmapuolustus on heikentynyt.
Britannian puolustusministeriö arvioi julkisesti pitkään, että Venäjän ohjukset ovat loppumassa. Kremlin ilmahyökkäysten jatkuessa puhe ohjusten loppumisesta on hiipunut.
Kremlin kannalta huolestuttavaa on, että Venäjän kyky korvata taistelupanssarivaunuja, panssariajoneuvoja ja tykkejä nojaa tällä hetkellä suurelta osin varastoihin, jotka ovat peräisin Neuvostoliitolta, Economist kirjoittaa.
Varastot ovat toki valtavat, joten yhdessä yössä niistä ei puhti lopu. Economistin haastatteleman tukholmalaisen Itä-Euroopan tutkimuskeskuksen analyytikon mukaan Neuvostoliitolla oli romahtamisensa aikaan yhtä paljon panssariajoneuvoja kuin muulla maailmalla yhteensä.
Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto. Merkittävä osa Neuvostoliiton sotateollisuudesta jäi imperiumin hajotessa Venäjän ulkopuolelle. Esimerkiksi Ukrainan Harkovassa sijaitsee suuri panssarivaunutehdas.
0:29
Ukraina väittää ampuneensa alas Venäjän Su-25-hävittäjän. Heinäkuussa julkaistun videon aitoutta ei ole vahvistettu.
"Kello käy Venäjää vastaan"
Venäjällä on ongelmia myös muissa asejärjestelmissä kuin panssareissa. Sen tykistö tarvitsisi kovan kulutuksen vuoksi tuhansia piippuja, mutta teollisuus pystyy tuottamaan selvästi vähemmän.
Viime viikolla yhdysvaltalaislehti New York Times uutisoi Venäjän yhä ostaneen, nyt kiertoteitse, länsimaista teknologiaa ohjuksiinsa.
Siitä huolimatta Venäjällä on yhä enemmän pulaa aseteollisuuden vaatimista korkean teknologian komponenteista, Economist kirjoittaa. Kiinasta saadaan toisinaan korvikkeita, mutta laatuvaatimuksista joudutaan joustamaan.
Venäjä on tiettävästi käyttänyt Ukrainassa myös iranilaista ja pohjoiskorealaista kalustoa.
Joulukuussa 2023 Venäjän silloinen puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan, että Venäjä toimitti joukoilleen vuoden aikana 1 530 tankkia. Sitä Shoigu ei sanonut, että suuri osa näistä tankeista oli taistelukuntoon huollettuja varastovaunuja, ei siis uusia panssareita.
Lontoolaisen ajatushautomo International Institute for Strategic Studiesin mukaan jopa 85 prosenttia Venäjän vuonna 2023 joukoilleen lähettämistä tankeista oli vanhoja malleja monen vuosikymmenen takaa, kertoo Economist.
Lue myös: Venäjän tankkitappiolukujen läpivalaisu paljastaa Venäjän armeijan "modernisoinnin" olleen Kremlin satu
0:47
"Sodan suurin tankkitaistelu" käytiin ukrainalaissotilaiden mukaan Vuhledarissa, josta Ukrainan armeija julkaisi videon helmikuussa 2023.
Economistin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjä pystyy rakentamaan vuosittain enää noin 30 moderneinta T-90M-tankkiaan. Aikaisemmin luku oli suurempi, sillä T-90M-vaunuja tehtiin T-90A-tankkien pohjalta, Economist sanoo.
Samat asiantuntijat arvioivat, että nykyisellä kulutustahdilla Venäjä pystyy korvaamaan panssarikalustoaan varastoistaan ensi vuoden toiselle puoliskolle saakka. Silloin tai muutamia kuukausia myöhemmin saavutetaan "kriittinen piste".
– Kello käy Venäjää vastaan. Venäjä on tänä vuonna hyödyntänyt massaansa kulutussodankäynnissä. Tilanne on yhä Ukrainalle vaikea, mutta muuttumassa heille edullisemmaksi, Toveri katsoo.
Ukrainan uusi vastahyökkäys?
Venäjä on hyökännyt käytännössä koko alkuvuoden Donetskin ja Luhansin alueilla Itä-Ukrainassa. Venäjä on edennyt kylä ja peltoaukio kerrallaan hitaasti, mutta varmasti.
Läpimurtoihin venäläisjoukot eivät ole pystyneet, joskaan myöskään Ukraina ei ole kyennyt hyökkäystä pysäyttämään.
– Venäjä varmasti yrittää viimeisillä höyryillään saada jotain aikaan ennen kuin rintamalinjat hyytyvät. Se tapahtunee kesän aikana, Toveri sanoo.
Toverin mukaan on "hyvinkin todennäköistä", että Venäjällä on vielä joitain käyttämättömiä reservejä.
1:35
Ukrainan armeijan elokuussa 2023 julkaisema video väitetysti näyttää, miten maan joukot tuhoavat kaksi T-80-taistelupanssarivaunua ja vaurioittavat T-90- ja T-72 -panssareita. Videon aitoutta ei ole vahvistettu.
Tällä hetkellä Ukrainalla ei ole realistisia mahdollisuuksia suurempaan vastahyökkäykseen. Se vaatisi uusien joukkojen muodostamista, kouluttamista ja varustamista, Toveri sanoo.
Yksi Ukrainan ongelmista on merkittävien reservien puute. Samoja laatuyksiköitä siirretään paikasta toiseen sammuttamaan milloin minnekin syntyviä tulipaloja.
Pakon sanelema strategia ratkaisee sota-asiantuntijoiden mukaan pulmia, mutta luo pitkänajan ongelmia.
Ukrainan viime kesän vastahyökkäys hyytyi liian vähään kalustoon ja joukkoihin, Toveri arvioi. Hyökkäykseen myös lähdettiin liian nopeasti.
– Tosin jos se parinkymmenen prikaatin voimaryhmä olisi ollut vähän paremmin varusteltu ja sitä olisi käytetty tehokkaammin, olisi Ukrainalla ollut menestyksen mahdollisuuksia, Toveri sanoo.
– Osaamisen puute oli se suurin ongelma. Isompien joukkojen hyökkäyksiä ei osattu toteuttaa. Miinanraivaus- ja tiedustelukykyä ei ollut riittävästi, hän jatkaa.
Ukrainan viime kesän hyökkäysstrategiaa on kritisoitu muun muassa siitä, että se yritti hyökätä liian monessa paikassa yhtä aikaa. Varsinaista painopistettä ei näin päässyt syntymään. Ukraina itse taas on kritisoitunut esimerkiksi ilmavoimien puutetta.