Pöllöraati vauhdissa "vauvabonuksesta" – "En usko, että raha on mikään sateentekijä"

Torstaina julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys, kuinka Suomi nousisi "vauvakuopasta" eli syntyvyyden laskusta. Selvityksen laatinut Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch esitti 20 toimenpidettä ja eräs niistä nousi saman tien tikunnokkaan.

Lue lisää: Mistä lisää vauvoja Suomeen? Selvityshenkilöltä 20 toimenpidettä

Toimenpidelistauksessa esitetään, että "kehitetään taloudellinen kannustin ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen naisen 30. ikävuotta. Kannustin voisi koskea esimerkiksi asuntolainaa, opintolainaa, verotusta tai eläkkeitä, tai useampia näistä."

Muun muassa eduskunnan nuorisoa edustavat kansanedustajat tyrmäsivät "vauvabonuksen" Helsingin Sanomille. He keskittyisivät siihen, että Suomi olisi yhteiskuntana riittävän sosiaaliturvattu, että kannattaa lapsia tehdä. 

Lue myös: Milloin kansanedustajalla on aikaa tulla äidiksi? Annika Saarikko paljastaa

Selvityksessä ei mainintaa hintalapusta

Rotkirchin ehdotukset olivat "pirteitä", kuvailee Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki. Pirteydestä huolimatta kritiikkiä satelee.

– En usko, että tämä raha tai mikään niistä yksittäisistä keinoista on mikään sateentekijä, Ristamäki toteaa.

Hän peräänkuuluttaisi enemmänkin kokonaisuuden puolesta, "joka tekee lasten hankkimisesta brändiltään parempaa kuin se nykyään on" ja, että "lapsen hankkiminen ei olisi niin ison kynnyksen takana". 

Ylen politiikantoimittaja Linda Pelkonen haluaisi myös tietää, kuinka paljon "vauvabonus" maksaisi veronmaksajille. Kustannusarviotahan ei selvityksessä ole. Ristamäki totesi:

– Totta kai se maksaa, mutta maksaa myös se, että lapsia ei tehdä. Tällä menolla tulevat sukupolvet ovat niin isossa maksupaineessa, että heidät verotetaan kuoliaaksi.

Se on selvää, että lisää suomalaisia tarvitaan. Maalaisjärjellä ajateltuna, kuten MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen asian ilmaisi, mitä useampia ihmisiä eli kansantalouden tuotannontekijöitä Suomessa tulevaisuudessa on, sitä paremmin talous voi.

Lue myös: Suomalaisten vauvakuume hiipuu, tietyistä asioista ei haluta tinkiä

Syntyvyyden pitkä laskusuunta

Selvitys oli ja on tarpeen, sillä Suomen syntyvyys on ollut tasaisessa laskussa viimeiset kymmenen vuotta – poikkeuksena koronavuosi 2021. Selvityksen tilastojen mukaan vuosittain on syntynyt keskimäärin 58 000 lasta vuosien 2000–2010 aikana. Viime vuonna syntyi enää noin 43 000. 

Toinen kysymys onkin se, minkä takia lapsia hankitaan: omasta halusta vai valtion halusta?

– En usko, että kovin moni hankkii lapsia sillä ajatuksella, että 'kunhan saan uhrata koko tämän elämän valtiolle', Pelkonen heittää.

Ahtiaisesta yhteiskunnan kannattaa nimenomaan yrittää vaikuttaa syntyneiden lasten määrien ja toivottujen lasten määrien väliseen kohtaanto-ongelmaan.  

– Että saataisiin se väli kurottua kiinni, jos kerran moni sanoo, että haluaisi kaksi lasta, mutta sitten niitä ei tule. Kaikki keinot käyttöön, koska toive on. 

Selvityksessä esitetään myös, että aiheesta tulisi keskustella julkisuudessa enemmän. Pelkonen ei usko sen voimaan.

– Minusta tuntuu, että se jopa vähentää ihmisten lapsihaluja. Koska, jos tädit ja sedät sanovat, että 'nuoret nyt hankkikaa lapsia', niin kuinka moni on, että 'nyt'. 

Lue myös: Tutkimus: Matala syntyvyys iskee talouteen, mutta menetys saadaan takaisin panostamalla koulutukseen

Lapsilisän korotus voimaan: Näin paljon lapsilisää saa nyt alle 3-vuotiaasta lapsesta

Suomessa lahjasoluhoitoon pääsyä voi joutua odottamaan jopa kaksi vuotta – tässä syy