Hidradenitis Suppurativa eli HS-tauti on suomalaisilla luultua yleisempi. Silti vain harva on hakeutunut hoitoon.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan harvinaiseksi oletettu ihosairaus on Suomessa yleisempi kuin on luultu. Suurin osa HS-tautia sairastavista ei ole hakeutunut sairauden vuoksi hoitoon.
Lue myös: Jalkoja särki alvariinsa, mutta Yasminaa vain käskettiin laihduttamaan – lopulta oirekirjon taustalta löytyi lipödeema: "Luulin pitkään, että vika on minussa"
Krooninen ihosairaus aiheuttaa märkiviä kyhmyjä
Hidradenitis Suppurativa eli HS-tauti on krooninen, tulehduksellinen ihosairaus. Se aiheuttaa toistuvasti kivuliaita ja märkiviä kyhmyjä ja paiseita taivealueilla, kuten kainaloissa, nivusissa, genitaalialueella ja pakaroissa.
Oireet voivat välillä hellittää, mutta tulehtuneita märkänäppylöitä tai pieniä paiseita ilmestyy lopulta lisää. Ne aiheuttavat iholle kivuliaita kyhmyjä ja käytävämäisiä onteloita, kertoo Terveyskirjasto.
Acta Dermato-Venereologica -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tauti on suomalaisilla luultua yleisempi.
– HS-tauti tulisi tunnistaa nykyistä paremmin, ja potilaat tulisi ohjata nopeammin hoitoon. On tärkeää, että HS-tautia sairastavat rohkenisivat hakeutua myös itse hoidon piiriin, sillä hoitomahdollisuuksia on tarjolla, sanoo ihotautien erikoislääkäri ja dosentti Laura Huilaja tiedotteessa.
Lue myös: Nea sairastui HS-tautiin 14-vuotiaana: "Ei se kaikkea vie, mutta vaatii hirveitä ponnistuksia"
Kärsijöitä jopa neljä prosenttia suomalaisista
Tutkimus perustuu Pohjois-Suomessa vuosina 1985–1986 syntyneistä kerättyyn laajaan aineistoon. Osanottajat osallistuivat vuosina 2019–2020 seurantatutkimukseen, johon kuului kattava terveyskysely. Tutkittavat olivat tuolloin 34–35-vuotiaita. Hoitoon hakeutumisen selvittämiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi valtakunnallisia terveydenhuollon rekistereitä.
Vastaavanlaisia väestötason tutkimuksia HS-taudista ei Suomessa ole aiemmin tehty.
Lue myös: Harvinaisia ihosairauksia on satoja – ”Haitta ei aina ole fyysisesti näkyvä”
Aiemmin taudin esiintyvyydeksi on arvioitu noin prosentti. Tutkimustulosten mukaan sairaudesta saattaa kärsiä jopa neljä prosenttia väestöstä, mutta suurin osa ei ole hakeutunut hoitoon, tai tautia ei ole tunnistettu terveydenhuollossa. Tauti aiheuttaa usein häpeää ja heikentää elämänlaatua ikävien oireidensa vuoksi.
Tutkimuksen mukaan tauti on myös yhteydessä vaikeaan lihavuuteen, naissukupuoleen, tupakointiin sekä tutkittavien itse raportoimaan huonompaan elämäntyytyväisyyteen.
HS-tautiin on olemassa tehokkaita hoitokeinoja; sen aktiivisuutta voi myös pyrkiä vähentämään painonhallinnalla ja tupakoinnin lopettamalla. Elintapamuutosten lisäksi tautia voidaan hoitaa paikallishoidoin, sisäisillä lääkkeillä ja myös kirurgialla.
Lue myös: Neurofibromatoosi vei Iiriksen hengen vain 16-vuotiaana – diagnoosi ei kuitenkaan aina ole tuomio: "On niinkin lieviä tapauksia, ettei ole mitään ulkoisia merkkejä"
Lue myös: Viimeisellä viikolla sairaalassa Merja kysyi pojaltaan, tietääkö tämä kuolevansa – harvinainen syöpä vei teini-ikäisen hengen: "Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todemmaksi muuttuu se, että poikaa ei enää ole"
Katso myös: Miten kannattaa toimia, jos epäilee itsellään olevan atooppista ihottumaa?
0:39
Mitkä ovat tärkeimmät asiat atooppisen ihottuman hoidossa?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Oulun yliopisto, Terveyskirjasto