Uskotko sinäkin näihin unimyytteihin? Voivat vaarantaa terveytesi

shutterstock_1311350555
Ihminen tarvitsee 7–9 tuntia unta yössä. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 20.10.2019 19:57

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Moni uskoo myytteihin nukkumisesta ja unesta, osoittaa yhdysvaltalaisen Mattress Advisor -yrityksen OnePollilla teettämä kysely.

Metro UK -sivusto perkasi yllättävän monen nielemiä väitteitä.

1. Alkoholin juominen auttaa nukahtamaan

Noin kolmannes yhdysvaltalaisvastaajista uskoi, että yömyssy auttaa nukahtamaan. Pieni määrä alkoholia tosiaan saattaa auttaa rentoutumaan ja nukahtamaan nopeammin, mutta samalla alkoholin juominen heikentää unen laatua. Vaikka ihminen kokisi nukkuneensa kuin tukki, hän herää väsyneenä.

Runsas alkoholin nauttiminen lisää myös sydämen rytmihäiriöriskiä sekä vaikuttaa hengittämiseen, millä voi olla hengenvaarallisia vaikutuksia etenkin, jos ihmisellä on taipumusta uniapneaan.

2. Television, kännykän tai tietokoneen katsominen auttaa nukahtamaan

Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista uskoi, että digilaitteiden näytön katsominen helpottaa nukahtamista. Todellisuudessa näytöistä säteilevä sininen valo vaikuttaa unihormoni melatoniinin tuotantoon, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua.

Lue myös: Yksi tekijä makuuhuoneessa voi johtaa liikakilojen kertymiseen – syyllistytkö sinäkin?

3. Vanhempana tarvitsee vähemmän unta

Kyselyyn vastanneista 29 prosenttia uskoi unentarpeen vähentyvän sitä mukaa, kun ihminen vanhentuu. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ihmisen unen tarve ei juuri muutu iän mukana, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen totesi MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2014.

Ikääntyminen keventää unta, minkä vuoksi myös yölliset heräämiset lisääntyvät. Myös huolet tai sairaudet saattavat lohkaista osan yöunista.

4. Osa ihmisistä ei näe unia

Viidennes amerikkalaisvastaajista epäili, että osa ihmisistä ei näe unia alkuunkaan. Unien puute johtunee kuitenkin siitä, että osa ihmisistä ei yksinkertaisesti muista uniaan.

Unia nähdään etenkin REM-univaiheissa, jolloin aivot järjestelevät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opittua tietoa.

5. Kehon voi opettaa pärjäämään vähäisillä yöunilla

Nyrkkisääntönä voi pitää, että ihminen tarvitsee 7–9 tuntia unta yössä. Alle kuuden tunnin yöunet on yhdistetty esimerkiksi ylipainoon sekä sydänongelmiin.

Suurimmalla osalla ihmisistä pitkään jatkunut univaje vaikuttaa negatiivisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Vain pieni osa ihmisistä tarvitsee merkittävästi suositeltua vähemmän unta hDEC2-geenimutaation vuoksi.

6. Arkena kertyneen univajeen voi kiriä kiinni viikonloppuna

Alkuvuonna julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että arkena kerääntyneen univajeen kurominen kiinni vapaapäivinä ei ole terveysteko. Tutkijat havaitsivat, että viikonloppuisin univajetta pois nukkuvat ihmiset napostelevat enemmän, minkä vuoksi heidän painonsa ja diabetesriskinsä nousi.

Toisaalta Tukholman yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2018 havaittiin, että unen kompensointi on todella mahdollista viikonlopun aikana.

Terveysriskien minimoimiseksi olisi kuitenkin parasta, että ihminen nukkuisi riittävästi säännöllisesti.

Lue myös: Miksi päätä särkee heti herätessä? Kahdeksan syytä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Metro UK, New York Post, Päihdelinkki.fi

Tuoreimmat aiheesta

Nukkuminen