Vanhempien taustat vaikuttavat syöpään sairastuneen lapsen ennusteeseen. Tänään 15.2.2021 vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää.
Korkeatuloisten perheiden lapset selviävät syövästä todennäköisemmin kuin matalatuloisten perheiden lapset, vaikka he saavat samaa hoitoa, muistuttaa Sylva-säätiö tiedotteessaan.
Vanhempien suuremmat tulot parantavat lapsen syövästä selviytymisen todennäköisyyttä noin 30 prosenttia. Vuonna 2018 kerätty laaja aineisto osoitti, että jos sata lasta sairastuu syöpään ja heidän vanhempansa kuuluvat ylimpään tuloluokkaan, viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on 86 lasta. Matalammassa tuloluokassa elossa olevien määrä on vastaavasti 79 lasta.
Tiedossa on, ettei terveys jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken, mutta toistaiseksi ilmiötä selittävää tutkimusta on vähän. Sylva-säätiön teettämä raportti tarjoaa eri asiantuntijoiden näkökulmia, joiden avulla voidaan alkaa etsiä selitystä lasten syöpäkuolleisuuden eriarvoisuudelle.
Sylva ry on syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten valtakunnallinen yhdistys.
Lue myös: Suru on kokemus, joka jää meihin eikä koskaan lähde – Mari uskoo, ettei surusta tarvitsekaan "selviytyä"
Hyvätuloiset elävät matalatuloisia pidempään
Eriarvoisuustutkijoiden mukaan todennäköisin selitys lasten syöpäkuolleisuuden eriarvoisuudelle löytyy perheiden olosuhteista ja heitä ympäröivistä rakenteista.
Sosiologian dosentin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Maria Vaalavuon mukaan hyvätuloisissa perheissä sairastetaan vähemmän ja eletään pidempään kuin matalatuloisissa perheissä.
Korkeammin koulutetuilla ja parempituloisilla ihmisillä voi myös olla ympärillään samankaltaisten ihmisten verkosto, joka parhaimmillaan tarjoaa laajamittaista tukea perheelle.
Korkeatuloiset vanhemmat osaavat kenties lisäksi vaatia hanakammin lisäpalveluita, jolloin syöpä saatetaan diagnosoida varhaisemmassa vaiheessa, ja kaivaa itse tietoa uusista tutkimustuloksista.
2:17
Syövän ensioireet ovat usein lieviä, ja tauti voi olla täysin oireeton hyvin pitkään. Osaston ylilääkäri Petteri Hervonen HUS Syöpäkeskuksesta kertoo, mistä huolestuttavan oireen tunnistaa.
Lue myös: Sannilta, 15, löytyi kolmannella luokalla aivokasvain, jota ei pystytä leikkaamaan: "Mietin, että kuolenko mä"
Koulutus voi vaikuttaa terveyslukutaitoihin
Alun perin väitöskirjaansa varten havainnon vanhempien tulojen vaikutuksista lapsen selviytymiseen tehnyt lääkäri Anniina Kyrönlahti pohtii, että syy voi löytyä perheiden kyvystä tulkita ja ymmärtää terveyteen liittyvää tietoa.
– Jos ei ole tottunut omaksumaan uutta tietoa, voi olla hankala ymmärtää, mitä lääkäri sanoo. Myös kynnys kysyä voi olla korkeampi. Vähän koulutettu saattaa koulutettua todennäköisemmin hyväksyä sen, että osa tiedosta menee ohi, Kyrönlahti sanoo.