Yli tuhat ihmistä sai surmansa Israelin historian verisimpänä päivänä.
Tänään on tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki yllätyshyökkäyksen Gazan kaistalta Israeliin.
Hamas surmasi hyökkäyksessään lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen.
Hyökkäys oli Israelissa valtava järkytys, ja rajavalvonnan pettäminen sai aikaan paljon kritiikkiä. Saarrettua Gazaa ympäröivän "älyaidan" kun piti olla läpitunkematon este.
Lue myös: MTV Israelissa: Viikonlopun tapahtumat näyttävät, miten Israel on epäonnistunut pyrkimyksissään
Varhain lauantaina 7. lokakuuta Hamas rikkoi sadoilla turvakameroilla, tutkilla ja sensoreilla varustetun aidan räjäyttämällä siihen aukkoja sekä käyttämällä puskutraktoreja. Osa Hamasin taistelijoista ylitti aidan riippuliitimillä.
Hamasin jäsenet surmasivat siviilejä useissa kylissä ja iskivät myös maantiellä ajaviin autoihin. Terroristit hyökkäsivät myös musiikkifestivaalille, jossa he tappoivat yli 300 ihmistä.
Hamas iski myös sotilastukikohtiin ja surmasi yllätetyksi joutuneita sotilaita, mikä hidasti Israelin armeijan reagointia hyökkäykseen.
Hyökkäys oli Israelin historian verisin päivä ja suurin juutalaisten joukkosurma sitten holokaustin.
0:12
7. lokakuuta 2023 Hamas yllätti Israelin täysin ja tappoi lähes 1 200.
Seurauksena verinen sota
Hyökkäyksen seurauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin ja aloitti ilmaiskut ja maaoperaation Gazassa.
Hamasin hallitseman Gazan terveysviranomaisten mukaan lähes 42 000 ihmistä on saanut Gazassa surmansa Israelin sotatoimien seurauksena, suuri osa naisia ja lapsia.
– Hamasin johtajan idea oli, että piti saada muutos aikaan, mutta tuskin tällainen muutos, totesi kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä MTV Uutisille maanantaiaamuna.
Lue myös: MTV Tel Avivissa: Israel valmistautumassa kostoiskuun Irania vastaan – "Siitä tulee tehokas"
Israel sanoi hiljattain, että Hamas on sotilaallisesti voitettu ja kykenee enää vain sissisotaan. Tulitaukoa Israelin ja Hamasin välille ei kuitenkaan jatkuvista ponnisteluista huolimatta ole saatu aikaiseksi.
– Hamasin aseellista kyvykkyyttä on eliminoitu, mutta sitä ei ole kukistettu. Lähi-itä jälleen palaa, se on syöksykierteessä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki MTV Uusisille.
Hamas hyökkäsi 7. lokakuuta muun muassa musiikkifestivaaleille.
Sota on johtanut valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa, jossa yli kaksi miljoonaa ihmistä asuu pienellä ja saarretulla alueella. Ruuasta ja lääkkeistä on ollut laajasti pulaa, ja humanitaarisen avun saaminen Gazaan on ollut vaikeaa. Sairaaloiden toiminta Gazassa on myös hyvin vaikeaa esimerkiksi pommituksissa tulleiden vaurioiden ja energiapulan takia.
Arvio on, että noin 90 prosenttia Gazasta on asuinkelvotonta aluetta, Ruohomäki sanoo.
Lue myös: Vuoden saldo Lähi-idässä: Kymmeniätuhansia kuollut, Gaza tuhottu ja askelia otettu taaksepäin
Israel sai lännessä paljon sympatiaa Hamasin hyökkäyksen jälkimainingeissa, mutta kovakourainen sotiminen Gazassa on sittemmin herättänyt paljon kritiikkiä etenkin Euroopassa.
– Israel on menettänyt pehmeää valtaa. Se uhkaa kulkea paariavaltion luokkaan. Sotilaallinen voitto Gazassa on tullut kovalla poliittisella hinnalla, Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoi MTV Uutisille puhelimitse lokakuun alussa.
Israelin ja arabimaiden suhteet ovat kiristyneet myös huomattavasti, ja esimerkiksi lähellä ollut suhteiden normalisoiminen Saudi-Arabiaan on jäissä.
3:36
Asiantuntija Olli Ruohomäki: Lähi-idässä on jäljellä kysymys siitä, syttyykö suursota.
Jännitteet kasvaneet
Konflikti on läikkynyt muuallekin Lähi-itään ja herättänyt pelkoja laajemmasta alueellisesta konfliktista.
Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on viime lokakuusta lähtien ampunut raketteja Israelin puolelle.
Lue myös: Suomalaisarvio Israelin strategiasta: "Nyt ei leikata nurmikkoa, se poltetaan"
Muista viime vuosien Lähi-idän kriiseistä nyt käytävät sodan eroavatkin juuri siinä, että nyt mukana on useita tahoja.
– Iran on rakentanut ”vastarinnan akselia”, jossa ovat Jemenin huthit, jotka ovat terrorisoineet Punaisenmeren liikennettä, Hizbollah, joka on valtio valtiossa Libanonissa ja Hamas Palestiinassa, Ruohomäki listaa.
Israel iski Hizbollahia vastaan rajusti syyskuussa, kun se räjäytti kauko-ohjatusti järjestön käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia.
Israel onnistui myös surmaamaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskulla. Aiemmin Israel surmasi Hamasin johtajan Ismail Haniyyan Iranin Teheranissa.
Iran on tehnyt kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona Israelin tekemistä salamurhista. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
Jemenin huthikapinalliset puolestaan ovat tehneet iskuja Punaisenmeren rahtilaivoihin Gazan sodan varjolla.
Ruohomäen mukaan on vaara, että nyt ollaan ”oikeasti suursodan partaalla”.
– Tässä tarvitaan diplomatiaa, diplomatiaa, diplomatiaa, hän summasi.