Vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle trauman: "Vanhemmalta kyllä puuttuu siinä kohtaa empatiakykyä"

Riitaisa ero voi johtaa siihen, että toinen vanhempi alkaa vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Ilmiöstä keskusteltiin Huomenta Suomessa kokemusasiantuntija Uliana Feldserovin ja Ensi- ja turvakotien erityisasiantuntija Johanna Vaitomaan kanssa.

Lue myös: Eroavat vanhemmat turvautuvat harvoin sovitteluun – "Lapsi on erossa osallinen ei osapuoli"

Lapselle annetaan väärä kuva toisesta vanhemmasta

Erotilanne voi olla riitaisa ja mennä hyvinkin likaiseksi, jos lapset vedetään mukaan soppaan. Lasta saatetaan esimerkiksi alkaa vieraannuttaa toisesta vanhemmastaan. 

Vaitomaan mukaan vieraannuttaminen saattaa eron jälkeen ilmetä esimerkiksi niin, että vanhempi mustamaalaa ja haukkuu toista vanhempaa lapselle. Hän saattaa herätellä lapsessa perusteettomia pelkoja tai antaa lapsen ymmärtää, että toinen vanhempi on jollain tapaa arvoton, huono tai että tämän kanssa ei ole hyvä olla.

– Valheellisia, vääristyneitä negatiivisia mielikuvia vanhemmasta, joka aiemmin perhe-elämän aikana on ollut ihan tasavertainen ja huolehtiva vanhempi, Vaitomaa luonnehtii.

Vaitomaan mukaan tutkimuksissa on havaittu, että noin kymmenessä prosentissa eroista tapahtuu vieraannuttamista. Sitä ilmenee myös neljäsosassa huoltajariidoista.

– Se on suhteellinen yleistä. Ajattelen, että ei ole vielä riittävästi edes tunnistettu eli ehkä jopa yleisempää. Puhutaan tästä piiloon jäävän henkisen väkivallan muotona, Vaitomaa sanoo.

Lue myös: Taustalla katkeruutta tai kostonhimoa – eron jälkeen vanhempi voi pyrkiä pilaamaan lapsen välit toiseen vanhempaan

Vieraannuttaminen valkeni Ulianalle aikuisena

Yksi vieraannuttamista kokeneista on Uliana Feldserov. Hän kasvoi riitaisten sukujen keskellä ja kuuli toisesta vanhemmastaan ikäviä asioita.

Lapsuuden kokemukset jättivät Ulianaan jäljen.

– Se vaikuttaa identiteetin muodostumiseen, kokemusasiantuntijana toimiva Uliana kertoo.

– Kun lapsena ei ollut toista vanhempaa elämässä, olen aikuisiällä hieman etsiskellyt itseäni.

Tämä on jatkunut vahvempana sen jälkeen, kun Uliana sai omia lapsia.

– Kun tuli oma ero, konkretisoitui se, miten riitaisa ero voi vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin.

Uliana ei ollut aiemmin tajunnut, että häntä oli lapsena vieraannutettu. Oman eron ja lapsensa kokemusten myötä hän hoksasi, mistä vieraannuttamisessa on kyse ja miten haitallinen tilanne oli aikoinaan ollut.

– Olen aina kuullut sitä, miten toisesta vanhemmasta puhutaan pahaa. Se konkretisoitui oman lapsen kokemuksen myötä, että ymmärsi, mistä on ollut kyse lapsuudessa.

Uliana kertoo, että hän ei ole koskaan tuntenut toista vanhempaansa.

– Minulla ei koskaan syntynyt hänen kanssaan minkäänlaista suhdetta. Yhteisiä ihania muistoja ei ole. Molemmat suvut ovat puhuneet pahaa toisistaan eli ei ollut meillä sellaista mahdollisuuttakaan, että olisin päässyt tutustumaan isovanhempiin tai toiseen vanhempaan.

Lue myös: Miksi monet pariskunnat eroavat kesäloman jälkeen?

Asiantuntijalta viesti vanhemmille

Vanhempi ei usein ymmärrä, että vieraannuttaa lapsiaan. Vaitomaalla on tähän liittyen eräs toive vanhemmille.

– Toivonkin, että kaikki vanhemmat miettisivät, että oman erosurun, vihan tai katkeruuden keskellä pysähdyttäisiin miettimään, miten tämä vaikuttaa lapseen. Haittavaikutukset ovat pitkäkestoisia, Vaitomaa sanoo.

– Vanhemmalta kyllä puuttuu siinä kohtaa empatiakykyä. Ei pysty ymmärtämään, mitä se lapselle aiheuttaa.

Lue myös: Isovanhemman oikeudet lapsenlapseen ovat mitättömät: Vanhemmat voivat eron sattuessa estää lasta näkemästä isovanhempia, ellei yksi ehto täyty

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!