Vihreät ja perussuomalaiset eri linjoilla mahdolliseen turvapaikanhakija-aaltoon varautumisesta – kansanedustajalta tiukka linja: "Nyt pitäisi keskittyä siihen, että ei oteta ketään vastaan"

Turkin ja Kreikan rajalle alkoi saapua runsaasti ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki viikonloppuna kertoi avaavansa Euroopan unionin vastaisen rajansa.

Kreikan mukaan lauantaiaamun ja sunnuntaiaamun välisenä aikana ainakin 10 000 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin mukaan Eurooppaan pyrkisi jopa miljoonia ihmisiä, joista valtaosa on syyrialaisia.

Hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat ovat eri linjoilla siitä, miten Suomen tulisi varautua tilanteeseen. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Lue myös: Venäjän ulkoministeri Lavrov vierailee Helsingissä – tapaa ainakin Niinistön ja Haaviston

Kansanedustaja Saara Hyrkön (vihr.) mukaan Suomi oli hyvin varautunut vuoden 2015 tilanteeseen ja yhteistyö eri viranomaisten välillä toimi.

– Vuosi 2015 oli omalla tavallaan hyvä esimerkki siitä, miten hyvin se akuutti tilanne saatiin melko paineisessa ja yllättävässä tilanteessa hoidettua, Hyrkkö totesi Uutisaamu-ohjelmassa.

– Vastaanottokeskuksia saatiin perustettua nopealla tahdilla, suomalaiset viranomaiset saivat tilanteen pidettyä hallinnassa ja suomalaiset ihmiset lähtivät vapaaehtoisina tekemään töitä ihmisten auttamiseksi.

"Vuoden 2015 tilanne oli katastrofi"

Kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli toista mieltä.

– Vuoden 2015 tilanne oli katastrofi siinä mielessä, että meillähän on vieläkin tuhansia laittomia maassa olevia tämän prosessin jälkeisessä tilanteessa, Meri sanoi.

– En ole kuullut mitään konkreettista järkevää esimerkiksi vetovoimatekijöiden pienentämiseksi. Edellinen hallitus aloitti työn, jossa maahanmuuton edellytyksiä kiristettiin ja nykyinen hallitus on niitä löysentämässä.

Meri kertoi huomioineensa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kommentit siitä, miten laadukasta turvapaikanhakijoiden vastaan ottaminen tulisi Suomessa olemaan.

– Mutta kun nyt pitäisi keskittyä siihen, että ei oteta ketään vastaan.

Lue lisäksi: Turkin presidentti Erdogan kertoo hylänneensä EU:n miljardin euron tarjouksen – vaati silti EU:ta osallistumaan "taakanjakoon"

Saara Hyrkön mukaan vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Suomessa tehtiin suuri virhe siinä, että turvapaikkajärjestelmää lähdettiin heikentämään.

– Ne prosessit ovat venyneet aivan kohtuuttoman pitkiksi, sillä ihmiset odottavat edelleen päätöksiä, Hyrkkö sanoi.

Tuo prosessien venyminen johti edellisellä hallituskaudella turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymiseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatuun huomautukseen.

– Näitä asioita korjataan nyt ja myös se on tärkeää valmistautumista tilanteeseen, Hyrkkö lisäsi.

Rajatarkastuksia ja pikakäännytyksiä

Leena Meren mukaan ratkaisu turvapaikanhakijatilanteeseen olisi se, että Suomi antaisi apua Turkille rajavalvonnassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta.

– Apua pitäisi antaa niin, että sieltä rajalta ei tulla yli. Ja jos sieltä tulee ihmisiä, pitää huolehtia, että muuttovirta ei valu Euroopan läpi Ruotsin kautta Suomeen, Meri sanoo.

Hänen mukaansa rajatarkastuksia pitää tehdä myös Suomen ja Ruotsin rajalla.

– On tehtävä pikakäännytyksiä, jos tulija on turvallisesta maasta, ja jos ihmisiä ei pystytä käännyttämään siihen maahan, mistä he ovat tulleet, otetaan heidät säilöön ja etsitään maa, josta he ovat tulleet tai palautetaan heidät kotimaahansa, Meri painottaa.

Lue lisää: Suomalaisia rajavartioita lähetetään Kreikkaan – tilanne EU:n ulkorajoilla muuttunut nopeasti pakolaisvyöryn seurauksena

– Eihän siinä ole mitään järkeä, että tänne tulee ihmisiä vaikkapa Turkista, joka on lähtökohtaisesti turvallinen maa. Nyt lähdetään hakemaan parempaa elintasoa pääasiassa.

Vihreiden Saara Hyrkkö toivoo, että Euroopassa ei otettaisi käyttöön sisäisiä rajatarkastuksia.

– Tiukoissa paikoissa punnitaan eurooppalaiset ja suomalaiset perusarvot. Punnitaan myös se, miten sitoutuneita olemme perusihmisoikeuksiin. Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa on perusoikeus, josta on pidettävä kiinni, Hyrkkö sanoo.

"Se, mitä näemme nyt, ei voi olla vastaus tai ratkaisu"

Euroopan unionissa on arvioitu, että Erdogan pyrkii rajojen avaamisella painostamaan EU-maita tukemaan Turkin sotatoimia Syyriassa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kutsui Erdoganin toimia mahdottomiksi hyväksyä.

Maahanmuuttoasioista vastaava komissaari Margaritis Schinas puolestaan painotti, että EU:ta ei voi kiristää tai pelotella.

Erityisesti Syyrian luoteisosasta Idlibistä pyrkii suuri määrä pakolaisia Kreikkaan. Idlibissä kapinallisia tukeva Turkki on viime aikoina tehostanut Syyrian hallinnon vastaisia sotatoimiaan. Syyrian hallinnon joukkoja tukee Venäjä.

Lue myös: Video: Keinot kovenevat pakolaisten pääsyn estämiseksi Kreikan puolelle – rajavartiosto ampui pakolaisten kumivenettä kohti

Turkin presidentti Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä tavata torstaina Moskovassa. Erdogan sanoi toivovansa neuvotteluja mahdollisesta tulitauosta Idlibiin.

Erdogan on aiemmin kehottanut Venäjää väistymään Idlibistä Turkin tieltä ja antamaan Turkin toimia yksin Syyrian hallinnon joukkoja vastaan.

Asiantuntijoiden mukaan Turkki ja Venäjä kuitenkin pyrkivät välttämään suoraa yhteenottoa Syyriassa. Maiden välillä on tärkeitä kauppaan ja puolustukseen liittyviä siteitä, joita ei haluta vaarantaa.

Lue lisää: Henna Virkkunen: Eurooppa ei ole valmis uuteen pakolaiskriisiin

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi maanantaina, että EU tiivistää vuoropuhelua Turkin kanssa useilla poliittisilla tasoilla, jotta tilanteesta saataisiin yhteinen kokonaiskuva.

– Turkki on vaikeassa tilanteessa pakolaisten ja siirtolaisten suhteen, mutta se, mitä näemme nyt, ei voi olla vastaus tai ratkaisu, von der Leyen sanoi.

Turkissa on parhaillaan noin neljä miljoonaa pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.