Alkon tuoteviestintäpäällikkö kertoo, minkä viinien pariin kannattaa seuraavaksi sukeltaa, jos pidät rieslingien makumaailmasta.
Päivät pitenevät ja valkoviinit kepenevät.
Viinirypälelajike Riesling on ollut suursuosiossa jo vuosia, eikä ihme. Monipuolinen riesling sopii niin seurustelujuomaksi kuin erityisesti kalaruokien kumppaniksi.
Rieslingin lisäksi kuluttajat ovat kuitenkin alkaneet kaivata jotain muuta, kuten Alkon tuoteviestintäpäällikkö Anri Lindströmkin huomasi tehdessään myymälävuoroa ennen joulua.
– Todella monet asiakkaat kertoivat, että valitsevat yleensä joulukalojen kanssa rieslingiä, mutta kyselivät nyt, mitä muuta voisin suositella, Lindström kertoo iloissaan.
Rieslingin makumaailmaan mieltyneillä viinin ystävillä onkin kaksi hyvää vaihtoehtoa, joiden saatavuus on vähintään verkkokaupan kautta tilattaessa jo kohtalaisen hyvä.
Lue myös: "Viinitollo" Maija Männistön mukaan suomalaisia askarruttaa avatun viinin säilyminen – "Ei pilaannu samalla tavalla kuin jauhelihapaketti"
Sanahirviö Itävallasta
Pääosin Itävallasta tuleva Grüner Veltliner -rypälelajike on Anri Lindströmin mukaan "ihana sanahirviö, mutta huippuhyvä rypäle".
– Rieslingiä on tarjolla aina rutikuivasta makeisiin jälkiruokaviineihin. Jos tykkää kuivasta riesling-tyylistä, grüner veltliner on todella hyvä, erityisesti toisena vaihtoehtona kalaruoille, Lindström kertoo.
Grüner veltlineriä on rieslingin tavoin saatavilla useissa eri hintaluokissa.
Grüner veltlinereistä löytyy rieslingin tavoin raikasta hapokkuutta sekä sitrushedelmäisyyttä. Verrattuna rieslingiin "grünereissä" on kuitenkin myös mausteista greippisyyttä ja pieni valkopippurinen puraisu, minkä takia ne sopivat hyvin esimerkiksi graavikalojen kanssa.
Lue myös: Asiantuntija uskoo: Alle 13 euron viineihin voi tulla iso muutos
Trendikäs Albariño Iberian niemimaalta
Toinen Lindströmin esille nostamista valkoviinirypälelajikkeista on espanjalaisittain Albariño ja portugalilaisittain Alvarinho.
Lajiketta viljellään erityisen paljon Pohjois-Portugalissa ja Espanjassa Rias Baixasin viinialueella.
Lindström pohtii, että alvarinho saattaisi olla kuluttajille tuttu erityisesti vinho verde -viineistä. Vinho verdeissä käytetään muitakin rypälelajikkeita, mutta esimerkiksi tietyllä ala-alueella vinho verdessä saa käyttää ainoastaan Alvarinhoa.
– Alvarinho-viinit ovat huippuihania. Niissä on pyöreää, todella kypsää hedelmäisyyttä, mutta niissäkin on raikastava happorakenne, Lindström kuvailee.
Vinho verden alueen viinit sopivat Lindströmin mukaan todella kivasti merenelävien kanssa, mutta myös seurusteluun, jos haluaa vähän kepeämpää ja raikkaampaa valkoviiniä.
Tämän rypälelajikkeen viinejä löytyy todella monesta eri hintaluokasta.
– Vinho verdet, joissa on hieman Alvarinhoa mukana, lähtevät jo hyvinkin edullisista hinnoista, mutta tarjolla on myös hinnakkaampia pullotteita.
Lue myös: Jos viiniä jää yli, älä laita luonnonkorkkia takaisin pulloon – sommelier kertoo syyn
Ruokatottumusten muutos yksi syy raikkaammille viineille
Yksi syy raikkaampien valkoviinien suosiolle on muutos ihmisten ruokavalioissa. Kasvispainotteisuudesta on tullut valtavirtaa ja monet aasialaiset keittiöt, kuten korealainen, ovat nosteessa.
Mausteinen ruoka kaipaa jo itsessään hieman kevyempää viiniä kaverikseen.
Raikkaus ja kepeys viineissä ei olekaan siis enää liitännäinen pelkästään lämpimiin kesäkuukausiin, vaan ilmiö on näkyvissä vuoden ympäri.
Lue myös: Älä luota nettiniksiin kuohuviinipullon säilytyksessä: "Ihan diibadaabaa"
Lue myös: Siiderin tarjoilu eroaa merkittävästi oluen tarjoilusta yhdessä asiassa
Katso myös: Näin avaat viinitonkan oikeaoppisesti
1:16
Hanapakatulle viinille eli niin sanotulle viinitonkalle on oikeaoppinen ja yksinkertainen avaamistekniikka.