Uni on perustavanlaatuinen osa ihmisen terveyttä, mutta aina nukahtaminen ei vain onnistu. Jos kotikonstit eivät auta saamaan unenpäästä kiinni, kannattaa vain tyytyä lepäämään, neuvoo amerikkalainen neurologi. Pitkällä tähtäimellä pelkkä lepo ei kuitenkaan korvaa unta.
Unettomuus ei ole ihmiselle hyväksi. Väsyneenä päivä tuntuu tahmealta ja onnettomuusriski kasvaa. Pitkään jatkunut univaje on todellinen terveysvaara, joka on yhdistetty muun muassa huonompaan vastustuskykyyn, lihomiseen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.
Uni on herkkä terveysmittari. Unettomuuden tavallisimpia syitä ovat Terveyskirjaston mukaan stressi, unirytmin epäsäännöllisuus, alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö sekä vähäinen liikunta.
Terveelliset elintavat, kuten säännöllinen ateriarytmi ja päiväaikainen liikunta, auttavat nukkumaan paremmin. Myös makuuhuoneen viilentäminen, huolien kirjaaminen ylös alkuillasta, rentoutumisharjoitukset sekä älylaitteiden näyttöjen välttely iltaisin voivat auttaa nukahtamaan.
Toisinaan uni ei kuitenkaan tule, vaikka käytössä olisivat kaikki nukahtamista helpottavat kikat. Men’s Health -sivuston haastattelema unitutkija ja neurologi W. Chris Winter jakoi yllättävän vinkin siihen, mitä tällöin kannattaisi tehdä.
Lue myös: Moni ei tajua heräilevänsä öisin – vakava terveysuhka erityisesti naisille
Ota vain rennosti ja lepää
Voi kuulostaa helpommin sanotulta kuin tehdyltä, mutta jos uni ei tahdo millään tulla, kannattaa vain ottaa rennosti. Unettomuudesta stressaaminen vain pahentaa asiaa.
Jo pelkkä silmien pitäminen kiinni ja lepääminen sängyssä on hyväksi ihmiselle niin fyysisestä kuin kognitiivisesta näkökulmasta, Winter sanoo. Hänen mukaansa ihmiset painottavat aivan liikaa nukahtamisvinkkejä, sillä jo lepääminen rentouttaa kehoa ja mieltä.
– Jos nukkuminen on mahdotonta, ihmisen pitää vain päästää irti ja tehdä olonsa mukavaksi sängyssä hereillä maatessaan. Siinä ei ole mitään pelättävää, Winter sanoo Men’s Healthille.
Yksi keino edesauttaa nukahtamista on nousta sängystä ja tehdä jotain muuta sillä aikaa, kun odottaa väsymyksen iskevän. Winterin mukaan on kuitenkin täysin hyväksyttävää, jos sängyssä makoilee pidempäänkin unta saamatta – kunhan se ei tunnu häiritsevältä.
Lue myös: Luulitko, että melatoniini auttaa nukahtamaan? Tämä on ravintolisän todellinen hyöty
Lepo ei korvaa unta pitkällä tähtäimellä
Silmien lepuuttaminen ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä korvaa unta. Lepääminen ei palauta elimistöä rasituksesta samalla tavalla kuin varsinainen nukkuminen.
Yhdysvaltalainen neurotieteilijä Chiara Cirelli selitti The Atlantic -lehdessä vuonna 2012, mikä ero nukkumisella ja levolla, tai niin sanotusti hiljaisella hereillä ololla, on. Ihmisen ollessa hereillä hermosolut ovat koko ajan aktiivisina. Tietyssä unen vaiheessa hermosolujen toiminta kuitenkin vaimenee kokonaan.
Tässä syvässä perusunessa aistinelimiin tulevat ulkoiset ärsykkeet eivät tavoita aivoja, mutta aivot ottavat vastaan elimistön sisäisiä ärsykkeitä, kertoo Terveyskirjasto. Tällaista syvää perusunta on noin viidennes yöunesta.
Syvän unen aikana aivoissa aktivoituu "viemäriverkosto" eli glymfaattinen järjestelmä. Sen tarkoitus on mahdollistaa aivo-selkäydinnesteen pääsy aivokudokseen, kertoo Aivoliitto. Järjestelmä poistaa aivoista kuona-aineita, joiden kertymillä arvioidaan olevan keskeinen rooli aivorappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin, synnyssä.
Vaikka jo pelkkä lepääminen rentouttaa elimistöä, ei ole unen voittanutta. Pitkään jatkuneeseen unettomuuteen onkin syytä hakea apua.
Lue myös: Lähes 1,5 miljoonaa sairastunutta: Kavalasti paheneva oireyhtymä vaanii suomalaisten terveyttä – suurin osa potilaista tunnistamatta
Lue myös: Etkö saa unta? Nämä viisi asiaa saattavat olla pielessä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
0:50
Uniapnea on jo kansantauti. Videolla kerrotaan, mistä oireista sen voi tunnistaa.
Lähteet: Men's Health, Terveyskirjasto 1 & 2, The Atlantic, Aivoliitto