Keskityttäessä pelkästään herkkujen kieltämiseen viedään syömistä helposti väärään suuntaan ja jätetään huomiotta oikeasti tärkeät tekijät. Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, mihin kiellot ja rajoitukset ruokavaliossa voivat johtaa.
Ravitsemusterapeutti Mari Aalto vieraili helmikuun lopussa Huomenta Suomessa puhumassa välipalojen merkityksestä.
Haastattelussa Aalto totesi, että "terveellisen välipalan" voisi silloin tällöin korvata esimerkiksi laskiaispullalla tai suklaapatukalla. Tärkeintä on, ettei säännöllinen ateriarytmi katkea.
Aallon haastattelu herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja osa ymmärsi hänen kommenttinsa hyvin eri tavalla kuin mitä Aalto oli tarkoittanut.
Aalto ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg saapuivat Huomenta Suomen haastatteluun keskustelemaan sallivuuden merkityksestä painonhallinnassa.
Katso yllä olevalta videolta, miksi kiellot, säännöt ja rajoitukset vievät syömisen helposti väärille urille. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: Onko sinuakin ohjeistettu syömään kaksi lämmintä ateriaa päivässä? Ravitsemusterapeutin mukaan ei tarvitse
Keskittyessä herkkuihin unohdetaan oikeasti tärkeät asiat
Mari Aalto kertoo näkevänsä vastaanotollaan sen, kuinka paljon Suomessa on ruokaan liittyviä kieltoja ja sääntöjä.
Voimakas reaktio herkkuihin saattaakin Aallon mukaan johtua siitä, että oma suhde herkkuihin ja syömiseen ei ole täysin neutraali.
Ravitsemusasiantuntijat peräänkuuluttavat joustavaa suhtautumista syömiseen.
Patrik Borg toteaa, että ihmiset haluaisivat selkeitä ohjeita, mutta ravitsemusasiantuntijat toivoisivat, että ruoan kanssa opittaisiin toimimaan nimenomaan joustavasti.
– Kieltäytyminen on osa vyyhtiä, miksi joillain lähtee syöminen käsistä. Herkut ovat syömisajatuksessamme koomisen ylikorostunut, Borg toteaa.
Herkkujen syyksi laitetaan se, että ihmiset syövät huonosti ja että heillä on ongelmia painonhallinnan kanssa.
Todella suurissa määrissä herkut ovat toki asiantuntijoiden mielestä epäterveellisiä, mutta siihen keskityttäessä suljetaan silmät oikeasti tärkeämmiltä asioilta.
– Herkut ovat vähän kuin ukkosenjohdatin, jonka luullaan ratkaisevan syömisen, Borg sanoo.
Lue myös: Jos ostat kaupan valmissalaattia, tee sille näin – Hanna Partanen varoittaa mokasta
Ruoan arkipäiväistäminen
Mari Aalto kertoo puhuvansa usein ruoan arkipäiväistämisen puolesta.
– Ottaa joka päivä vaikka yhden tai pari kohtuukokoista jälkiruokaa pääaterian jälkeen – teki mieli tai ei, Aalto sanoo.
Herkkujen ja jälkiruoan demonisointi ei auta, mutta ratkaisu voi löytyä niiden arkipäiväistämisestä.
Näin herkut lähtevät neutralisoitumaan ja lopulta jouluna ja buffetpöydissäkin pysyy kohtuus herkuissa.
Herkut ovat Patrik Borgin mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu ruoissa ja ruoka-aineissa, joita ihmiset kuvittelevat, etteivät saisi syödä.
– Tämä maa on täynnä ihmisiä, jotka ajattelevat, ettei banaania saisi syödä, koska se on energiapitoinen hedelmä. Avokadoa nyt ei ainakaan, koska se on rasvainen hedelmä, Borg sanoo.
Todella paljon maukkaita ja terveellisiä ruokia on Borgin mukaan päätynyt "kieltolistalle" täysin tarpeettomasti.
Lue myös: Ovatko banaanit terveellisiä vai lasketaanko ne herkuksi? Ravintoasiantuntija selittää
Lue myös: Syötkö "kertaalleen syötyä" ruokaa? Uhkana painonnousu, sairastuminen ja jopa ennenaikainen kuolema
Katso myös: Sallivuudesta toivotaan apua painonhallintaan – pitääkö pulla päivässä kilot loitolla?
11:39
Pitääkö herkuista kieltäytyä kokonaan vai pitääkö pulla päivässä oikeasti kilot loitolla? Haastattelussa laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Aalto ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.