Syyttäjän mukaan hallitusneuvos Olli Sorainen pyysi virkasähköpostissaan marjayhtiön toimitusjohtajalta arvokasta viulua. Syytetyt ovat kiistäneet lahjussyytteet.
Helsingin käräjäoikeus antaa tänään tuomion marja-alan korruptiojutussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvosta Olli Soraista syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Marjayhtiö Polarica Marjahankinnan entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta. Lisäksi Polarican talousjohtajana toiminutta Mari Onkamoa syytetään avunannosta törkeään lahjuksen antamiseen.
Syyttäjä vaatii kolmikolle ehdollista vankeutta. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Sorainen pyysi "sponsoroimaan"
Lahjusepäilyn keskiössä on Soraisen lähisukulaisen viuluharrastus. Syyttäjän mukaan Sorainen otti joulukuussa 2019 virkasähköpostillaan yhteyttä Kristoon ja pyysi tätä tai Polaricaa maksamaan läheiselleen viulun.
Sähköpostissa Sorainen tiedusteli, olisiko Kristolla tai Polaricalla kiinnostusta lähteä "sponsoroimaan" lähisukulaisen lahjakkuutta ja kertoi, että viulun päivittäminen uudelle tasolle maksaisi 10 000–14 000 euroa.
Tammikuussa 2020 Kristo ilmoitti syyttäjän mukaan Soraiselle, että osallistuu viulun kustannuksiin enintään 5 000 eurolla. Tämän jälkeen Sorainen ilmoitti asian viululiikkeeseen.
Soraisella oli keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa TEMissä. Hän oli vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistui keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee.
Syyttäjän mukaan Polaricassa oli "kristallinkirkas" ymmärrys, että Sorainen voi vaikuttaa yhtiön saamien thaipoimijoiden määrään.
"Ei mitään hyötymistarkoitusta"
Sorainen on kiistänyt, että olisi voinut asemassaan vaikuttaa poimijamääriin, ja Kristo on sanonut, ettei Sorainen koskaan antanut niin ymmärtää.
– Kummallakaan ei ole ollut mitään tarkoitusta laittomasti hyötyä tästä sponsorointijärjestelystä. Mitään toivetta Kriston suunnalta en ole kuullut, että mitä minun pitäisi tehdä väitetyn lahjuksen vastapainoksi, ja toisaalta myöskin, jos ajatellaan toimivaltaani TEMissä, siihen ei juuri mitenkään sisälly sellaisia ulottuvuuksia, joilla olisin edes voinut vaikuttaa Kriston tai Polarican liiketoimintaan, Sorainen sanoi käräjäoikeudessa.
Soraisen mukaan viulusta tehtiin käyttöoikeussopimus ja tarkoituksena oli, että perheenjäsen olisi voinut esiintyä Polarican tilaisuuksissa. Koronapandemia sotki Soraisen mukaan nämä suunnitelmat.
Sorainen kertoi yrittäneensä etsiä myös muita mahdollisia sponsoreita perheenjäsenelleen.
– Kun googletin mahdollisia lainatahoja, samassa yhteydessä netin syövereistä sain käsityksen, että myös Polarica harjoittaa tällaista toimintaa, hän sanoi.
"Tavanomainen liike-elämän ilmiö"
Kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä viuluhankinnasta Sorainen otti uudelleen yhteyttä Kristoon. Helmikuussa 2022 hän lähetti Kristolle virkasähköpostistaan viestin, jossa hän pyysi tätä tai Polaricaa osallistumaan viulun päivittämiseen.
Syyttäjän mukaan Sorainen pyysi 4 600 euron lisäinvestointia ja Kristo ilmoitti osallistuvansa 2 500 euron summalla. Syyttäjän mukaan tämä osoittaa Soraisen tulkinneen "viulusponsoroinnin" jatkuvan ja Kriston olleen hänelle tapa päästä käsiksi yhä kalliimpiin viuluihin.
Kristoa ja Polaricaa edustavan asianajaja Kai Kotirannan mukaan syytteeseen on poimittu yksittäisiä riidattomia tapahtumia ja "enemmän tai vähemmän vapaalla kädellä" vedetty niiden välille syy-seuraussuhteita.
Puolustuksen mukaan syyttäjän väite, jonka mukaan viuluhankinnoilla haluttiin vaikuttaa siihen, että Polarica saisi mahdollisimman suuren poimijakiintiön, on vailla selkänojaa. Kotirannan mukaan Kristolla ei ollut mitään tietoisuutta siitä, mihin Sorainen voi työssään vaikuttaa.
Kotiranta sanoi, että viuluhankinnoissa on kyse tavanomaisesta liike-elämän ilmiöstä. Yhtiöiltä ja yrittäjiltä pyydetään hänen mukaansa jatkuvasti erilaista sponsorointia ja tukea ja Kristo on yrittäjäuransa aikana suostunut tällaisiin pyyntöihin satoja kertoja.
"Polaricalla ei käyttöä sponsoroinnille"
Polarican talousjohtajana toimineen Mari Onkamon syytetään ohjeistaneen Kristoa maksamaan viulun omista rahoistaan tietoisena siitä, että Sorainen voisi vaikuttaa poimijamääriin.
Onkamo sanoi oikeudessa, ettei tuntenut Soraista eikä hänellä ollut käsitystä tämän tarkasta toimenkuvasta. Sponsoroinnin hän sanoi torpanneensa, koska piti sitä tarpeettomana yhtiölle.
– Ei Polaricalla ollut tällaiselle sponsoroinnille ja käyttöoikeussopimukselle mitään käyttöä. Ei ollut mitään tilaisuuksia, mihin tällainen henkilö olisi voinut tulla esiintymään. En kokenut sitä tarpeelliseksi, Onkamo sanoi.
Kristo on Lapin käräjäoikeudessa syytteessä 77 törkeästä ihmiskaupasta. Syytteissä on kyse Polaricalle marjoja poimineiden thaimaalaisten kohtelusta. Kristo kiistää nämäkin syytteet.