Stubbin ja Erdoganin välinen keskustelu keskittyi Euroopan ja Lähi-idän sotiin.
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasivat tiistaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Jo valmiiksi sotaisa Lähi-idän tilanne otti tapaamisen aikana lisää kierroksia, kun Iran hyökkäsi Israeliin noin 180 ohjuksella.
– Puhuimme kahdesta sodasta Lähi-idässä, Palestiinasta ja Libanonista. Keskustelimme kahden valtion mallista ja YK-äänestyksestä, Stubb kertoi MTV Uutisille.
YK:n syyskuisessa päätöslauselmassa todettiin, että Israelin täytyy lopettaa laiton läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa. Suomi ja Turkki äänestivät päätöslauselman puolesta.
Stubbin mukaan sekä Suomi että Turkki toivovat, että rauhanvälitystehtävät voisivat tapahtua YK:n sateenvarjon alla.
Lue myös: Presidentti Stubb kommentoi Iranin ohjusiskua Israeliin
Suomen Israelin suurlähettiläs: Evakuointipäätöstä ei ole tehty
Presidentit Stubb ja Erdogan Turkissa tiistaina.
"Kun katsoo karttaa"
Suomen Nato-jäsenyyden hakuaikana Turkki esitti Suomelle useita vaatimuksia. Nyt tätä ei tapahtunut, Stubb sanoi.
– Paljon puhuttiin kahdenvälisistä suhteista, mutta suurin osa keskusteluista liittyi Natoon ja siihen, miten toimimme yhdessä Naton jäseninä, Stubb sanoi.
– Iso osa keskusteluista keskittyi myös Ukrainan ja Venäjän väliseen sotaan, Israelin, Palestiinan ja Libanonin tilanteeseen.
Presidenttien tapaaminen kesti yli neljä tuntia, joista noin kaksi Stubb ja Erdogan keskustelivat kahden kesken.
Stubbin mukaan Suomella ja Turkilla on mahdollisuuksia nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön puolustusteollisuuden ja Nato-integraation saralla.
Stubb löysi Suomen ja Turkin maantieteellisistä sijainneista samankaltaisuuksia.
– Kun karttaa katsoo ja miettii, että Suomella on haasteellinen sijainti Venäjän vierellä, niin sitten kun katsoo Turkin maantieteellistä asemaa, ymmärtää heidän tilanteensa olevan huomattavasti tiukempi, Stubb arvioi.
Turkin naapurimaita ovat muun muassa Iran, Irak ja Syyria. Sillä on myös Mustanmeren kautta meriyhteys Venäjään ja Ukrainaan.
– Turkki katsoo joka suuntaan. Se lähtee maantieteellisestä sijainnista, Stubb sanoi.
3:02
Presidentti Erdogan kehui Suomen ja Turkin suhteita: "Paremmat kuin koskaan".
Kovempia keskusteluita Venäjän kanssa
Monissa arvioissa Turkkia on pidetty hieman poikkeuksellisena Nato-maana, sillä se ylläpitää monia länsimaita lämpimämpiä suhteita esimerkiksi Venäjään ja Kiinaan.
Syyskuussa Turkki haki virallisesti BRICS-liittoumaan, jonka jäseniä ovat Venäjän ja Kiinan lisäksi esimerkiksi Brasilia, Intia ja Iran.
BRICS-maiden katsotaan muodostavan vastavoima länsimaiden G7-ryhmälle, johon kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Britannia ja Japani.
Stubbin mukaan Turkin rooli Nato-liittolaisena tarjoaa Suomelle ja muille jäsenvaltioille hyötyjä.
– Turkki suurena maana, suurella armeijalla ja Nato-liittolaisena pystyy käymään Venäjän kanssa aika kovempaakin keskustelua kuin mitä muut liittolaiset, Stubb katsoi.
– Siitä on myös meille hyötyä, hän jatkoi.