Onko vatsa kipeä, pätkiikö muisti? Näin suolistosi vaikuttaa mieleesi

Nainen syö
Julkaistu 24.03.2015 19:01

Maria Aarnio

maria.aarnio@mtv.fi

Jokaisella meistä on noin 1,5 kiloa bakteereja suolistossaan. Kun suoliston bakteereista pitää huolen, mielikin paranee.

Suoliston ja aivojen sekä mielen yhteyttä on alettu selvittää vasta viime vuosina. Suolisto on yhteydessä aivoihin hermoston ja bakteerikannan kautta. Jokaisella meistä on noin 1,5 kiloa bakteereja suolistossaan; jokainen bakteerikanta on vähän erilainen.

– Kaikki tietävät tunteen: jos jännittää, on perhosia vatsassa. Se toimii myös toisin päin, eli jos suolisto ei ole kunnossa, se vaikuttaa aivoihin, Annika Havaste, FLT ravintovalmentaja, kuvaa.

FLT tulee sanoista funktionaalinen lääketiede. Ravintovalmennuksen periaatteet ovat kokonaisvaltaisuudessa. Funktionaalinen lääketiede ymmärtää ravinnon merkityksen sairauden ehkäisyssä ja hoidossa.

– Ihminen voi tulla vastaanotolleni toivoen, että suoliston saisi parempaan kuntoon. Hän ei kestä enää, kun joka päivä on niin vaikeaa. Samalla vähän masentaa ja muistikin voi pätkiä. Nämä usein liittyvät toisiinsa.

Sipulia

Kun ravinto imeytyy, silloin myös mieli paranee.

Ei kuituja, liikaa sokeria

Miksi suolisto on sekaisin? Syitä on monia: stressi, lääkkeet, huono ruoka. Ei kuituja, liikaa sokeria, ei hyvää rasvaa.

Kun suoliston bakteerikannan saa kuntoon ja ravinto imeytyy, silloin myös mieli paranee. Suoliston terveyden tiimoilta monille tutun probiootin rinnalle on lanseerattu myös uusi käsite: psykobiootti.

– Psykobioottien, eli maitohappobakteereiden, tietyillä kannoilla on vaikutuksia suoraan aivotoimintaan. Bakteerit valmistavat neuroaktiivisia aineita, Havaste kuvaa.

Millä suoliston bakteerikantaa sitten voisi parantaa?

Jos ihmisellä on kova stressi tai hänellä on ollut rankka antibioottikuuri, tehokkaita probiootteja voi syödä kuuriluontoisesti 

– Jos kaikki on kunnossa, ei niitä tarvitse koko ajan syödä. Ravinto on hirveän tärkeää. Hyvä ruokavaliokin pitää hyvää bakteerikantaa yllä. Bakteerikanta on sitä, mitä syöt. Se muuttuu syödyn ravinnon mukaan koko ajan, Havaste paljastaa.

Probiootti 

Probiootti on antibiootin vastakohta.

Maailman tutkituin probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG.

Tutkimukset ovat osoittaneet probioottien esimerkiksi lyhentävän ripulin kestoa ja vaikuttavan myönteisesti lasten suun terveyteen

Joissain selvityksissä probioottien on havaittu vähentävän haitallisia bakteereja suolistosta. Ne saattavat myös auttaa ärtyvän suolen oireyhtymässä.

Lähde: Wikipedia, Tohtori.fi

Esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymään liittyy usein ahdistusta tai masennusta. Tietyt probioottikannat voivat auttaa. Myös kroonisen väsymysoireyhtymän oireita on saatu vähennettyä suolistoa hoitamalla.

Harvardin yliopiston tutkimuksessa koehenkilöt söivät ensin omaa ruokaansa, sitten heidät laitettiin kasvisvoittoiselle ruokavaliolle. Koehenkilöiden ulosteita tutkittaessa havaittiin, että kasvisruokavalion jäljiltä suolen bakteerikanta muuttui todella edulliseksi – suolistoon siis tuli bakteereja, jotka edistävät terveyttä.

Kun koehenkilöt seuraavaksi pistettiin liha-maitodieetille, jo vuorokaudessa bakteerikanta alkoi muuttua tulehdusta edistäväksi.

– Tässä on tulevaisuudessa valtava potentiaali! Kun tätä vielä viedään eteenpäin, voi olla, että mielen sairauksia voi hoitaa myös suolistoa hoitamalla, Havaste toivoo.

Kokeile ihania reseptejä!

Vain 4 ainesosaa: Kokeile herkullista levitettä tuoreen sämpylän päälle

"Arki-illan pelastaja" – vaihtelua tortilloille

Syötkö kalaa väärin? Ota oppia kätevistä vinkeistä

Omenan veroinen terveyspommi – syötkö tätä kausiherkkua?

Syöthän jo näitä supersiemeniä? Saat huikeita terveyshyötyjä

Onko maapähkinävoi herkkuasi? Nämä smoothiet pelastavat päiväsi

Tuoreimmat aiheesta

Ravinto