Eturauhassyöpään sairastuneet Keijo ja Pentti puhuvat aiheesta, josta liian moni mies vaikenee – terveydestään: ”Kysyin, milloin mä kuolen”

Vakavasti sairaat miehet puhuvat vertaistuen arvokkuudesta 1:17

Eturauhassyöpää sairastavat miehet toivoisivat, että miehet olisivat aktiivisempia oman terveytensä suhteen – niin fyysisen kuin henkisenkin.

Ca prostatae pT3bN1MO Gleason 4+5=9 operata et radiata et medicata.

Tämän diagnoosin Keijo Vanhala, 72, sai vuonna 2014. Ahkerasti joogaavalla ja meditoivalla miehellä oli eturauhassyöpä. Syy lisääntyneelle virtsaamisen tarpeelle ja heikolle virtsasuihkulle oli paljastunut.

Keijo katsoi mystistä kirjainlitaniaa edessään.

– Kysyin, milloin mä kuolen. Lääkäri oli hiljaa, Keijo muistelee neljä vuotta myöhemmin marraskuun syvenevän harmaana iltapäivänä Helsingin Kalliossa.

Eturauhassyöpädiagnoosin aikaan Keijon vaimon amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS oli terminaalivaiheessa. Diagnoosia murskaavammalta tuntui ajatus kuolemasta ennen vaimoa. Kuka rakasta silloin hoitaisi?

Keijo ei halunnut rasittaa sairasta vaimoaan entisestään kertomalla omasta syövästään, joten asiasta puhuttiin hänen kanssaan mahdollisimman vähän.

Sen sijaan Keijo soitti asiasta melkein viisikymppiselle pojalleen. Eturauhassyöpään liittyy perinnöllisyyden riski, ja Keijo toivoi poikansa käyvän PSA-testissä. PSA-testien avulla eturauhassyöpä voidaan havaita jo varhaisvaiheessa.

– Puhelimessa oli pitkän aikaa hiljaista. Sitten hän kertoi, että hänellähän on ollut kahdeksan vuotta krooninen tulehdus eturauhasessa, Keijo muistelee ja naurahtaa vaisusti.

– Tässä näkyy miesten puhumattomuus.

Penttiin iski kuolemanpelko

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5000 suomalaismiestä. Eturauhassyöpä voi aiheuttaa esimerkiksi virtsaamisvaikeuksia ja erektio-ongelmia. Oireiden intiimiys voi olla yksi syy siihen, ettei niistä oikein tohdita puhua.

– Suomalainen mies ei helposti avaudu, toteaa Pentti Mäntynen, 80.

Pentti oli urologin vastaanotolla vaimonsa kanssa vuonna 2007, kun miehellä todettiin eturauhassyöpä. Syöpä ei ollut oireillut Pentin kohdalla mitenkään, vaan se oltiin löydetty julkisen terveydenhoidon toteuttamassa seurannassa.

– Olin luottanut siihen seurantaan. Siinä oli tosi suuri pettymys ja vähän vihaakin. Tuli kuolemanpelko. Isäni on kuollut aikoinaan syöpään, tosin ei eturauhassyöpään, ja kuulemma oli tosi kivulias, Pentti kertoo.

Hän muistaa lääkärin antaneen tilanteessa hoitovaihtoehdoiksi leikkauksen tai sädetyksen niiden seurauksia erityisemmin maallikolle avaamatta. Sen enempää ei kiireisellä lääkärillä ollut potilaalleen aikaa.

Varhainen diagnoosi parantaa ennustetta

Pentin eturauhassyöpä leikattiin. Sen jälkeen syöpä on uusiutunut kahdesti. Syöpää on sädetetty ja hoidettu Casodex-tabletein, joiden on tarkoitus estää syövän leviäminen. Tällä hetkellä Pentin tiedetään sairastavan syöpää, mutta sen sijaintia ei olla onnistuttu paikantamaan.

Keijon kohdalla eturauhaskapselin ulkopuolelle levinnyt eturauhassyöpä ehti ulottaa lonkeronsa imusolmukkeisiin. Noin 5000:sta vuosittain eturauhassyöpään sairastuvasta suomalaismiehestä suunnilleen 1200:n kohdalla syöpä on levinnyt eturauhaskapselin ulkopuolelle.

– Syy siihen, että määrä on suuri, on se, ettei ole olemassa PSA-seulontaa. Sillä todistetusti saadaan selville syövät alkuvaiheessa, Pentti toteaa.

Keijonkin tilanne voisi olla toinen, jos sairaus oltaisiin havaittu ajoissa. Nyt syövän etenemistä yritetään pitkittää. Kokeiltu on niin leikkausta, sädehoitoa kuin hormonihoitojakin.

– Tässä mennään nyt puolivaloilla, Keijo toteaa.

Viimeisimmissä PSA-testeissä näkyi markkerien nousua. Se ei ole hyvä merkki, mutta Keijo ei ole masentuvaa tyyppiä.

– Enhän mä voi olla täällä ja ventata, että milloin mä kuolen, enhän? Sehän olisi aika tyhmää, eikö?

Keijolla on eturauhassyövän lisäksi muitakin sairauksia, ongelmia on etenkin sydämen kanssa, ja joskus sairauksien eteneminen tuntuu kilpajuoksulta.

Miehet vaativat seulontaa

Huolimatta siitä, että eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, sitä ei seulota väestötasolla – kuten esimerkiksi rintasyöpää.

Tämä on sekä Pentin että Keijon mielestä väärin. Eturauhasen säännöllisellä PSA-testauksella voitaisiin havaita yleensä oireettomana ilmenevä eturauhassyöpä jo varhaisvaiheessaan.

Eturauhassyöpäseulontojen puutetta perustellaan ylidiagnostiikalla. PSA-testaus saattaa antaa myös vääriä positiivisia tuloksia. PSA-testiä voi tarpeen vaatiessa täydentää myös jo käytössä olevalla tarkemmalla verikokeella, kuten Stockholm 3 -testillä.

Pentti ja Keijo kuitenkin näkevät, että säännöllinen PSA-testi esimerkiksi työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa auttaisi miehiä seurannan piiriin – sekä kiinnittämään huomion terveyteensä.

– Miehet ovat vähän huonoja menemään lääkärille, Pentti toteaa.

Vertaistuesta apua henkiseen sekasortoon

Molemmat miehet ovat koulutettuja vertaistukijoita vuonna 2001 perustetussa Ersyssä (Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry). Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa tietoa eturauhassyövästä, sen tutkimuksista, hoidoista ja hoitojen jälkiseuraamuksista sekä toimia psykososiaalisena tukena eturauhassyöpäpotilaille.

Kun mies saa eturauhassyöpädiagnoosin, tilanne on usein henkisesti sekasortoinen, Pentti ja Keijo tietävät. Tarve puhua on monen kohdalla suuri, mutta kehtaako sitä oluella istuskellessa avautua ystävilleen virtsaamisongelmista ja erektiohäiriöistä?

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pentti arvelee, että miehiä saattaa vaivata häpeän kulttuuri.

– Jos kylälle paljastuu, että toi sairastaa eturauhassyöpää, niin ajatellaan, että toi on tuhkamuna.

– Siinä voi entiset meriitit painaa myöskin, heittää Keijo väliin.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivan Ersyn tapaamisissa kuka tahansa voi kävellä sisään kuuntelemaan muiden kertomuksia ja puhumaan omista kokemuksistaan.

– Sen tietää, että tässä on vain syöpäläisiä koolla, etteivät ne asiat leviä mihinkään, Pentti luonnehtii.

"Porukalla on helpompi sairastaa kuin yksin"

Ersystä löytyy aina ymmärrystä, tukea ja turvaa. Toiminta on vapaaehtoista, eikä maksa mitään.  Eikä kyse ole pelkästään siitä, että miehet istuvat ringissä puhumassa sairaudestaan. Keskustelu poukkoilee, välillä mennään porukalla retkille ja rentoutumaan vaikka kylpylään.

– Porukalla on paljon helpompi sairastaa kuin yksin, Pentti toteaa.

Samaa mieltä on Keijo.

– Ihmisen ei kannata padota juttua, silloin niistä tulee vähän liian isoja.

– Se auttaa, että saa suutaan auki.

Tähän hätään Ersy ylläpitää myös valtakunnallista tukipuhelinta, johon voivat soittaa niin eturauhassyöpää sairastavat kuin heidän omaisensakin. Soittaja voi kertoa nimensä tai esiintyä anonyyminä. Joskus juttelu vaikeista asioista, kuten itsetuhoisista ajatuksista, on helpompaa nimettömänä.

Tukipuhelimeen Penttikin soitti eturauhassyöpädiagnoosinsa jälkeen.

Aktiivisuutta oman terveyden suhteen

Pentti ja Keijo toivovat, että miehet olisivat aktiivisempia oman terveytensä suhteen. Niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden – ja useinhan ne kulkevat käsi kädessä.

Terveydestään on tärkeä osata kantaa huolta ja huolenaiheistaan puhua. Omista puolistaan tulisi pitää kiinni ja vaatia itselleen parasta mahdollista hoitoa.

– Miesten pitäisi mennä terveyskeskukseen ja vaatia PSA-mittausta. Siellä valitettavasti kysytään, onko oireillut, Pentti sanoo.

– Ja sitten kun oireilee…

Keijo vetää sormet kaulansa edestä ja irvistää.

– Nirri pois, hän toteaa.

Ei Keijo kuitenkaan ole toivosta luopunut, eikä pidäkään – syöpähoidot kehittyvät jatkuvasti, eikä eturauhassyöpää pidä pitää kuolemantuomiona.

Joulukuussa Keijo on menossa keskustelemaan onkologin kanssa, josko miehen sairauden, Ca prostatae pT3bN1MO Gleason 4+5=9 operata et radiata et medicatan, hoitoon olisi löytynyt uusia temppuja. Keijo saattaisi päästä mukaan uuden lääkkeen kokeiluun.

– Toimin itse itseni eteen. Se helpottaa elämää, kun ottaa asiat asioina. 

Lue myös:

    Uusimmat