Mitä tehdä, jos lasta kiusataan päiväkodissa? Eskariopet vastaavat

Jos lapsi kertoo, että häntä kiusataan päiväkodissa, tulisi vanhempien ottaa se heti puheeksi ryhmän aikuisten kanssa. Näin suosittelevat helsinkiläiset varhaiskasvatuksen opettajat Emil Nikander ja Kristiina Turkki.

Soita päiväkotiin tai laita viestiä, että nyt pitäisi pitää palaveri. Mitä nopeammin ollaan liikkeellä, sitä helpompi asiaa on selvittää ja käsitellä, opettajat neuvovat.

– Jos kiusaamishetkestä menee hirveän monta viikkoa ja sitten tulee ilmi, että hei, silloin lokakuussa lasta kiusattiin, ei sitä pysty enää käsittelemään samalla tavalla, sanoo Turkki MTV Uutisille.

Lue myös: Älä tee tätä mokaa, jos lapsi itkee jäädessään päiväkotiin

Selvittäkää, mitä on tapahtunut

Turkki ja Nikander painottavat, että kiusaaminen on vakava asia ja siihen tulee puuttua. He eivät missään nimessä väheksy asiaa. 

Kiusaamisväitteiden selvittäminen perin pohjin on erittäin tärkeää. Turkki ja Nikander ovat huomanneet työnsä kautta, että kiusaaminen on terminä lapsille hankala.

– He eivät välttämättä oikeasti ymmärrä, mitä se tarkoittaa, Nikander sanoo.

Hän antaa esimerkin siitä, miten ajatuskulku voi mennä pienen ihmisen mielessä: lapsi on saattanut kuulla, että sanaa "kiusaaminen" käytetään ja hän tajuaa sen olevan negatiivinen asia: "Nyt tuo teki jotain ikävää minulle ja minusta tuntuu pahalta, eli se on kiusaamista."

Joskus voikin asiaa selvittäessä käydä ilmi, että kyse ei ole kiusaamisesta vaan väärinkäsityksestä. Päiväkotikaveri on saattanut esimerkiksi vahingossa osua kädellä toiseen tai on ottanut toisen lapsen kädestä lelun.

– On tärkeää avata asiaa, koska siinä on aika iso ero, Nikander selittää.

Vanhempien huoli on ymmärrettävää

Jos lapsi kertoo kotona, että häntä kiusataan päiväkodissa, vanhemmat tietysti huolestuvat. Se on täysin ymmärrettävää.

Tästäkin syystä Nikander ja Turkki painottavat sitä, miten tärkeää on lähteä neutraalisti avaamaan sitä, mitä päiväkodissa on oikeasti tapahtunut. 

Asian selvittäminen neutraalisti ei missään nimessä tarkoita, että vähäteltäisiin lapsen tai vanhempien tunteita. 

– Huoli on todella ymmärrettävää. Olisi hyvä todella matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä, jos on mitään sellaista, että lapsi kertoo, että joku kiusaa, sanoo Nikander.

Lue myös: Saako nuhaisen lapsen viedä päiväkotiin? Varhaiskasvatuksen opettajat vastaavat

Avoin kommunikointi on tärkeää

Päiväkodin työntekijät havainnoivat lapsia koko ajan, mutta päivän puuhien ohessa ja ryhmien temmeltäessä kaikkea ei välttämättä ammattilainenkaan huomaa. Vaikka parhaansa yrittäisi, ei jokainen tilanne välttämättä näy aikuisille. 

Sekä Kristiina Turkki että Emil Nikander painottavat, että tehokkainta on aina tiivis yhteistyö varhaiskasvatuksen ja vanhempien välillä. Yhteinen linja ja avoin kommunikaatio auttavat tehokkaasti selvittämään kiusaamistilanteet.

Tuntematon ja vieras voi herättää ennakkoluuloja

Turkki ja Nikander pohtivat, että yleisellä tasolla puhuttaessa usein kiusaamisessa on taustalla jokin ennakkoluulo. Lapsi saattaa kiusata toista sen takia, että ei tunne tätä ja koska toisessa lapsessa on jotain erilaista.

Joskus tähän voi auttaa se, että lapset tapaavat vapaa-ajalla esimerkiksi leikkitreffien merkeissä, jos se on mahdollista. Kun lapset tutustuvat paremmin, he saattavat huomata, että heillä on yhdessä kivaa.

– Olen täällä päiväkodissa järjestänyt kahdelle osapuolelle jotain kivaa tekemistä ja sitten he ovat huomanneetkin, että hei, mehän voimme olla kavereita, Turkki kertoo.

Alla olevalla videolla puhutaan somekiusaamisesta, joka voi pahimmillaan olla erityisen raadollista ja täyttää jopa rikoksen tunnusmerkit. Juttu jatkuu videon alla.

Aina leikkitreffiratkaisu ei toimi

Nikander ja Turkki lisäävät, että tämä ei tietenkään ratkaise kaikkia tapauksia eikä leikkitreffityyppinen järjestely aina ole hyvä ratkaisu. 

Jos taustalla on jotain isompaa, on käytössä opiskelijahuolto ja esiopetuksen kuraattori, joka voi tulla paikan päälle matalalla kynnyksellä. Lisäksi myös pienempien lasten kohdalla perheneuvolan palvelut ovat käytössä. 

Ristiriitatilanteissa on käytössä myös MiniVerso-sovittelumalli, johon Turkki ja Nikander kollegoineen on koulutettu.

MiniVerso on sovittelumalli lapsille, jossa aikuinen toimii neutraalina ja läsnäolevana kuuntelijana sekä puheenvuorojen jakajana lapsien ratkaistessa itse ongelman.

Isompien lasten kanssa voidaan sitä käyttäen toimia niin, että lapset ovat itse mukana pohtimassa, mistä on kyse ja miten tässä edetään.

Lue myös: Millainen vastuu koululla on lasten kasvatuksessa? Vanhemmilla erilaisia käsityksiä: "Voi käydä niin, että tunteet kuohahtavat"

Asiaa ryhdytään selvittämään heti

Turkki ja Nikander viheltävät tilanteen heti poikki, jos kuulevat lapsen huutavan, että häntä kiusataan. Silloin pysähdytään miettimään lapsen kanssa, mitä lapsi tarkalleen ottaen tarkoittaa ja mitä toinen teki. 

– Pilkotaan sana "kiusaaminen" atomeiksi, Turkki selittää.

Kun tiedetään, mitä tapahtui ja on päästy jyvälle siitä, oliko kyseessä kiusaamistilanne, voidaan miettiä, miten edetään.

Katso myös video: Kiusaaminen alkoi esikoulussa – Jenna kertoo, mitä vuosien piina aiheutti

Lue myös: Niilo, 17, menehtyi somehaasteen seurauksena: Lasten ja nuorten parissa leviää jopa hengenvaarallinen ilmiö

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!