Venäjän valheet pyrkivät heikentämään länttä, syventämään jakolinjoja ja saattamaan Donald Trumpin Valkoiseen taloon.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi sen olleen vitsi.
Ja vitsihän se oli. Se oli selvää jokaiselle, joka oli lukenut tai nähnyt presidentti Vladimir Putinin kommentit.
Putin sanoi suuren yleisön edessä kannattavansa demokraattipuolueen ehdokasta Kamala Harrisia Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi.
Kremlin isännän mielestä Harris "nauraa niin ilmeikkäästi ja tarttuvasti", että hänellä täytyy olla kaikki hyvin.
Koska Harrisilla on kaikki kivasti, ei hän ehkä rokota Venäjää uusilla sanktioilla, Putin pohti hymy huulessa.
Sen sijaan republikaanien Donald Trump asetti Putinin mukaan Venäjää vastaan enemmän sanktioita kuin yksikään toinen presidentti.
Putin päätti puheenvuoronsa heittoon, jonka Yhdysvallat tiesi olevan joko vitsi, valhe tai molempia.
– Lopulta valinta on yhdysvaltalaisten ja me kunnioitamme sitä valintaa, Putin lausui.
Venäjän presidentti Vladimir Putin Moskovassa 18. lokakuuta. Putin vitsaili Yhdysvaltojen vaaleista syyskuussa.
Venäjä haluaa "kauhuskenaarion"
Yhdysvalloissa Putinin vitsi ei todennäköisesti naurattanut. Venäjä kun ei aio vain seurata vaali-iltaa ja toivoa sopivaa tulosta.
Kun ääntenlaskenta Yhdysvalloissa alkaa 5. marraskuuta, tietää Putin johtamansa valtion käyttäneen paljon aikaa, rahaa ja vaivaa, jotta lopputulos suosisi Venäjää.
Kremlin suosikki on Trump, kertovat Yhdysvaltojen tiedustelutiedot.
Syykin on selvä: Trump on tehnyt selväksi, että hänen johdollaan Yhdysvallat ei tue Ukrainaa avokätisesti.
Yhdysvaltojen väitetysti käsiinsä saama venäläinen suunnitteludokumentti muotoilee asian selkeästi. Tavoitteena on uskotella yhdysvaltalaisille, että nyt on aika keskittyä sisäpolitiikkaan ja lopettaa "rahan tuhlaaminen Ukrainaan".
Trumpin vaalivoitto on Ukrainan sodanjohdolle "kauhuskenaario", sanoi sotatieteilijä Ilmari Käihkö jo viime vuoden kesäkuussa MTV Uutisille.
Venäjä on edennyt hitaasti, mutta tasaisesti Itä-Ukrainassa koko kuluvan vuoden ajan. Kuvassa Ukrainan sotilaita harjoituksissa Donetskin alueella 14. lokakuuta.
Tilanne ei ole noista päivistä juuri muuttunut. Lännen tuki ei ole kummemmin voimistunut ja sotatilanne on kokonaisuudessaan vain heikentynyt Ukrainan kannalta.
Euroopalla on ollut aikaa varautua Trumpin valintaan ja sen vaikutuksiin. Teot Ukrainan suuntaan ovat olleet puheita pienempiä.
Se sopii Venäjälle. Nopean suurhyökkäyksen epäonnistuttua Venäjä vaihtoi sotastrategiaansa. Kreml luottaa lännen väsyvän ja kyllästyvän sotaan.
Venäjä uskoo, perustellusti, että kun Ukrainan tukeminen loppuu tai merkittävästi vähenee, ovat ukrainalaissotilaat pulassa.
Eripuraa, jakolinjoja ja suora yhteys Yhdysvaltoihin
Venäjä haluaa Trumpin presidentiksi, mutta se on lopulta vain välitavoite.
Pidemmällä aikavälillä Venäjä tavoittelee vaikuttamisellaan Ukrainan sodan voittoa laajempia asioita, sanoo valtiollisiin vaikutusyrityksiin perehtynyt strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen.
– Venäjän tähtäimenä on lännen heikentäminen, olemassa olevien jakolinjojen syventäminen ja eripuran levittäminen, Ahonen kertoo MTV Uutisille.
Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Venäjän kaipaavan paluuta menneisyyteen. Haavisto oli juuri vaalitarkkailijana Moldovan vaaleissa, joihin Venäjä vaikutti. Moldova äänesti presidentistä ja EU-kannastaan.
– Ennen vaaleja pyrittiin jopa lahjomaan äänestäjiä. Moldovan poliisi sai kiinni suuria rahalähetyksiä ja pystyi osoittamaan, että tileiltä on siirretty rahaa äänestäjille, Haavisto sanoo.
Vaikuttamisen alaisena oli jopa 100 000 ihmistä, Haavisto kertoo.
Lue myös: Pekka Haavisto: Putinilla on ikävä suunnitelma naapureilleen
Yhdysvaltoihin Venäjä ajaa presidenttiä, johon se pystyy vaikuttamaan ja joka toimii suurvaltadynamiikan mukaan, Haavisto arvioi.
– Venäjä pyrkii rooliin, jossa se on toinen merkittävä suurvalta. Putin pyrkii palauttamaan suurvalta-aseman ja identiteetin, hän jatkaa.
Trump on sanonut, että hän lopettaa sodan Ukrainassa yhdellä puhelinsoitolla.
– Kaikki alkavat kysellä, kenelle soitetaan ja millainen se soitto on, ja mitä sitten tapahtuu. Tehdäänkö jotain sopimuksia yli ja ohi Ukrainan ja Euroopan, Haavisto pohtii.
8:28
Katso Pekka Haaviston haastattelu Venäjän vaalivaikuttamisesta kokonaisuudessaan.
Putin kävelee tsaarien jäljillä
Kremlin tassut eivät ole ensimmäistä kertaa hämmentämässä Yhdysvaltojen vaaleja.
Laajamittaiset vaikutusyritykset tulivat julkisuuteen ensimmäistä kertaa vuonna 2016, jolloin ne yllättivät sekä suuren yleisön että Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset.
Näin toteaa Venäjän vaalioperaatiota tutkinut entinen liittovaltion syyttäjä Brandon Van Grack yhdysvaltalaislehti Washington Postille (WP).
Putin ei ole ensimmäinen venäläinen valtionpäämies, joka luottaa keksityn tarinan voimaan. Jo tsaarit levittivät juutalaisvihaa ja Neuvostoliiton aikaisten valheiden mukaan Yhdysvallat kehitti HIV-viruksen ja päästi sen tahallaan leviämään.
Valheita ovat toki muutkin valtiot vuosikymmenten ja satojen aikana levitelleet. Esimerkiksi Yhdysvaltojen suhde Etelä-Amerikassa järjestettyjen vaalien tuloksiin on tunnetusti ollut aika ajoin vihamielinen.
Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Helsingissä heinäkuussa 2018.
Muutaman viime vuoden aikana Venäjän työkalut ja keinot ovat kehittyneet "hienostuneemmiksi", sanoi tiedusteluviranomainen WP:n mukaan.
Jos mielipidevaikuttaja huutaa Putinin nimeä venäläisellä aksentilla, heräävät epäilykset. Jos sama viesti tulee hienovaraisemmin teksasilaisittain murtaen, menee se helpommin läpi.
Pestäkseen propagandansa Venäjä ujuttaa valheitaan ja näkemyksiään luotettuina pidettyjen tahojen lausuntoihin. Osa tekee yhteistyötä Kremlin kanssa rahasta, osa tietämättään.
Venäjä on esimerkiksi levittänyt väitteitä, että Kamala Harris maksaisi hänen äänestämisestään. Äänistä maksaminen on laitonta.
Trumpia avokätisesti tukeva Elon Musk taas on luvannut arpoa miljoona dollaria sellaisten äänestäjien kesken, jotka allekirjoittavat vetoomuksen "sananvapauden ja aseidenkantoluvan puolesta".
Arvonta järjestetään vaalien vaa'ankieliosavaltioissa ja sen laillisuus on kyseenalaistettu.
Trump on lukuisia kertoja antanut ymmärtää, että demokraatit voivat voittaa vain epärehelliset vaalit. Monet republikaanit veisasivat samaa virttä, kun Trump hävisi marraskuussa 2020 Joe Bidenille.
– Venäjä on jo niin pitkään pyrkinyt vaikuttamaan, että se näkyy pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen yhteiskunnan jakautumisessa, Ahonen arvioi.
Kuolema, verot ja sotkeutuminen vaaleihin
Venäjä käytti virallisesti propagandaan noin 1,5 miljardia dollaria vuosina 2022–2023, kertoo liettualainen ajatushautomo Debunk.org. Luku sisältää myös valtion hallitsemien medioiden tuet.
Työkaluina ovat niin valevideot, tekoäly, trollit, botit kuin kybertoimintakin, Ahonen listaa.
Uutta on, että venäläinen Russia Today -media (RT) on hankkinut itselleen kyberiskukykyä, Yhdysvallat väittää.
RT on Venäjän valtion hallitsema, kansainvälisesti toimiva "massapropagandaksi" kuvailtu media, joka tuottaa sisältöä venäjän lisäksi muun muassa englanniksi, arabiaksi ja espanjaksi.
Russia Todayn verkkosivuille ei pääse Suomesta tai muualta Euroopan unionista, mutta sen tuottamat sisällöt leviävät silti, New York Times kirjoittaa.
Russia Todayn päätoimittaja on vastannut syytöksiin sarkastisesti toteamalla, että "elämässä on kolme varmaa asiaa: Kuolema, verot ja Russia Todayn sotkeutuminen Yhdysvaltojen vaaleihin".
Vladimir Putin on Venäjän kirkolle "Jumalan ihme" ja sota Ukrainassa "pyhä sota". Taustalla on ajatus venäläisestä maailmasta.
Pienet erot ratkaisevat
Kreml ei ammu vaaleissa haulikolla, vaan tarkkuuskiväärillä.
Yhdysvaltojen vaalit ratkaistaan todennäköisesti seitsemässä osavaltiossa. New York Timesin koostamissa gallupeissa Harris johtaa osavaltioista neljää, Trump kolmea.
Näihin republikaanit, demokraatit ja Venäjä panostavat.
Vain yhdessä vaa'ankieliosavaltiossa Harrisin ja Trumpin välisen kannatuksen ero on yli yksi prosenttiyksikkö.
Jos galluppien keskiarvotulos toteutuu sellaisenaan, voittaa Harris vaalit valitsijamiesäänin 276–262. Gallupasiantuntijan mukaan mielipidetutkimuksilla on ollut tapana suosia demokraattipuolueen ehdokasta.
Tilanne on siis äärimmäisen tiukka ja siksi herkullinen Kremlille.
Venäjän propagandan ei tarvitse tehdä vallankumousta, sillä pienikin vaikuttaminen voi ratkaista, kuka Valkoisessa talossa määrää tammikuun 20. päivän jälkeen.
Vaa’ankieliosavaltioiden lisäksi Venäjä panostaa perinteisesti konservatiivisiin osavaltioihin, kuten Alabamaan, Texasiin ja Kansasiin. Venäjän suunnitelmassa omiksi kohderyhmikseen mainitaan muun muassa latinot, juutalaiset, Reddit-keskustelualustan käyttäjät ja videopelaajat.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ja Venäjän presidentti Vladimir Putin 8. lokakuuta Moskovassa.
Panoksena demokratia
Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjän vaalivaikuttamista vastaan taisteleminen on ollut aikaisempaa vaikeampaa.
Eivätkä yhdysvaltalaiset ole itsekään aina auttaneet asiaa. Erityisesti Trumpin kannattajissa on paljon ihmisiä, joiden mukaan Venäjän propagandan levittämisestä syyttäminen yrittää vain kampittaa heidän mielipiteitään.
Ongelmaa on periamerikkalaisesti pyritty ratkaisemaan myös rahalla.
New York Timesin mukaan ulkoministeriö on tarjonnut 10 miljoonan dollarin palkkion tiedosta, joka paljastaa ulkomaisen tahon sotkeutuneen vaaleihin.
Pekka Haaviston mukaan monet Yhdysvalloissa uskovat, että vaalit on jo valmiiksi varastettu.
– Tällaista epävarmuutta halutaan levittää jo etukäteen. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa väkivaltaisuuksiin. Siinä ovat kysymyksessä koko Yhdysvaltojen demokratia ja sen tulevaisuus, Haavisto sanoo.
Kun Trump hävisi vaalit 2020, valtasivat hänen kannattajansa kongressitalon, jossa oltiin vahvistamassa vaalitulosta. Valtauksen yhteydessä kuoli viisi ihmistä.