Sari on syönyt vuosia karkkipussin päivittäin, poika laittaa sokeria leivän päälle – asiantuntija kertoo, miten sokerikoukku katkaistaan

VIDEO: Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, miksi himoitsemme sokerisia ruokia.

Vajaa nelikymppinen Sari aloittaa aamunsa parilla sokerisella pastillilla. Päivä jatkuu ja työpäivä päättyy. Silloin on aika palkita itsensä pussillisella karkkia.

– En oikein osaa päivääkään olla ilman, että syön sokeria, Sari kertoo.

Pussillinen karkkeja on kuulunut naisen päivittäiseen ruokavalioon jo pitkään.

– Aina on tullut syötyä sitä kuin leipää.

Sari kokee olevansa riippuvainen sokerista, erityisesti karkeista. Niitä ilman ei pysty olemaan, eikä sokerin syömistä pysty lopettamaan. Se lienee yksi syy huomattavan ylipainon kertymiselle. 

Sari esiintyy tässä jutussa vain etunimellään.

Runsas tarjonta sekä ristiriitaiset tunteet monimutkaistavat suhdettamme sokeriin

Sokeririippuvuus on kiistanalainen aihe. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Niina Kaartinen kertoo, ettei tutkijoiden keskuudessa ole vahvaa yhteisymmärrystä ilmiön olemassaolosta. Sokerista ja terveydestä väitellyt Kaartinen itse uskoo suhteemme sokeriin olevan pitkälti kirjoitettu ruokakulttuuriimme.

– Meillä on tosi laaja elintarvikevalikoima, mainonta on aktiivista ja havaitsemme paljon makeita tuotteita, jolloin ihminen joutuu miettimään, miten suhtautuu näihin tuotteisiin.

Toinen sokerisuhdettamme sekoittava aikamme ilmiö on nautinnon ja terveyden välinen ristiaallokko, Kaartinen sanoo.

– Tarjolla on paljon hyvää. Toisaalta ihminen kokee tarvetta kieltää asioita itseltään terveyden nimissä.

Lisäksi pakkauskoot ovat kasvaneet. Kun ihminen haluaa herkutella, mukaan tarttuu helposti jättipussi makeaa – ja samalla liikaa sokeria ja ylimääräistä energiaa.

Ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan

Äidinmaito on makeaa tärkeästä syystä. Kuvituskuva. Shutterstock

Mieltymyksellä makeaan on biologinen perusta. Sokeri ja sokeripitoiset elintarvikkeet nostavat nopeasti verensokeria ja ovat siksi helppo keino saada energiaa. Siksi meillä on luontainen mieltymys makeaan. Jo äidin makea rintamaito saa lapsen hakeutumaan rinnalle eloonjäämisen turvaamiseksi.

Sokeri aktivoi nopeasti aivojen mielihyvä- ja palkkiojärjestelmiä. Tämä perustuu opioidireseptoreiden toimintaan, kuten esimerkiksi monet riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Kaartinen ei kuitenkaan rinnastaisi sokeria huumeisiin, sillä kyse ei ole varsinaisesta biologisesta riippuvuudesta – enemmän tottumuksesta.

Sokeri myös lisää aivojen välittäjäaineiden, mielihyvähormoneiksikin kutsuttujen serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa. Lopputuloksena ihminen piristyy ja saa mielihyvää. Vaikutus on tosin lyhytaikainen.

Ongelmia niin sokerin syömisestä kuin syömättä jättämisestä

Sari on huomannut saman. Sekä sokerin välttely että sen syöminen aiheuttavat kehossa ja mielessä omat ongelmansa.

– Kun on päivänkin ollut syömättä, pää on kipeä ja olen kauhean pahalla päällä ja mahdottoman väsynyt, Sari luonnehtii.

Silloin hän lähtee hakemaan karkkia. Himon tyydyttämisen jälkeen olo on hetken piristynyt, mutta verensokerin laskiessa mielikin laskee.

– Älytön sokerinsyönti osaltaan väsyttää kauheasti.

Ei Sarin ruokavalio toki ainoastaan karkeista koostu. Hän kertoo syövänsä ”hyvin” ja ”suomalaista perusruokaa”. Koettu riippuvuus sokeriin on kehittynyt ajan myötä. Karkki on maistunut Sarille aina.

– Kun on aikansa (karkkeja) syönyt, siitä on tullut tapa, oma huumeensa, Sari sanoo.

Äiti ja poika koluavat yhdessä karkkikaappeja

Äidin ruokailutavat ovat tarttuneet myös Sarin 12-vuotiaaseen poikaan. Myös lapsi on väsynyt ja kiukkuinen, jos ei saa sokeriannostaan. Yhdessä äiti ja poika penkovat keittiön kaappeja löytääkseen makeaa.

– Hänellä on vielä se, että kun ei muuta keksi, niin jos on valkoista taloussokeria, hän laittaa sitä paahtoleivän päälle ja mikroon. Se on yksi hänen spesiaaleistaan, Sari kertoo.

Nyt sekä Sarin että hänen poikansa tavoitteena on viettää sokeriton lokakuu. Avuksi Sari on hakenut kirjastosta kirjoja, joissa neuvotaan sokerista irti pääsemiseen.

Sokerin lähteellä väliä terveyden kannalta

Hedelmäsokeria ei tarvitse vältellä. Shutterstock

Sokeria esiintyy luontaisesti hedelmissä ja maitotuotteissa (maitosokeri), mutta suurin sokerikuorma tulee lisättyä sokeria sisältävistä elintarvikkeista, kuten makeisista, limsoista, makeutetuista maitotuotteista ja leivonnaisista. Mitä kaikkea sokeria ihmisen pitäisi välttää?

Niina Kaartinen havaitsi noin 5000 suomalaisen aikuisen sokerin saantia kartoittaneessa väitöstutkimuksessaan, että runsas lisätyn sokerin saanti oli yhteydessä huonompiin ruokavalintoihin. Ruokavaliostaan paljon lisättyä sokeria saavat henkilöt söivät vähemmän hedelmiä, marjoja, kasviksia, kalaa sekä saivat ruokavaliostaan vähemmän kuituja kuin ne joiden ruokavaliossa oli vähän lisättyä. Luontaisen sokerin runsas saanti puolestaan yhdistyi parempiin elintarvikevalintoihin.

– Ihminen ei syö ravintoaineita vaan ruokia. Ruokavalion kokonaisuudesta voi kertoa aika paljon se, mistä elintarvikelähteistä ruokavalion sokeri on peräisin, Kaartinen sanoo.

Ja ruokavaliolla kokonaisuutena on merkitystä ihmisen terveyden kannalta. Laadukas ruokavalio on kasvisvoittoinen ja siihen kuuluvat myös hedelmät.

Lisättyä sokeria sisältävien ruokien nauttiminen aiheuttaa helposti sen, että ihminen saa liikaa energiaa suhteessa tarpeeseensa. Tämä aiheuttaa ylipainoa, joka on riskitekijä monille eri sairauksille, kuten syöville. Lisäksi usein toistuva sokerin syöminen on haitaksi hampaille.

LUE MYÖS: Hammaslääkäri varoittaa vanhempia – julkaisi järkyttävän kuvan 3-vuotiaan hampaista

Tunteet voivat vaikuttaa syömiseen

Sari on alkanut syödä päivittäisen karkkipussinsa työpäivän jälkeen jo työmatkalla, jotta hänen makealle perso poikansa ei pääsisi kiinni himoitsemaansa sokeriin. Kotiin Sari kantaa jogurtteja vain päiväksi.

– Niitä syö niin kauan kuin niitä on kaapissa.

Osa asiantuntijoista on yhdistänyt koetun sokeririippuvuuden ahmimishäiriöön. Myös Kaartinen uskoo tunnesyömisen ja mahdollisen syömishäiriön vaikuttavan ihmisen sokerisuhteeseen.

– Ihminen voi lievittää tunnetason haasteita syömisellä ja syömiseen liittyvillä asioilla. Syömisen kontrollointi tuo tunteen elämänhallinnasta, Kaartinen sanoo.

– Toisaalta, kun sokerista puhutaan niin kielteisesti, ihminen voi kokea syyllisyyttä siitä, että syö herkkuja. Syyllisyyden kokeminen voi pahentaa ilmiötä, kun ihminen ei salli itselleen hyvää.

Joskus ”sokeririippuvainen” saattaakin hyötyä mielenhallinnan asiantuntijoiden avusta. Mustavalkoinen ajattelu ei kannata ravitsemuksenkaan kohdalla.

Tutuilla konsteilla "sokeririippuvuutta" vastaan

Kun syö riittävästi terveellistä ruokaa, makeaa himoaa vähemmän. Shutterstock

Paras tapa puuttua liialliseen sokerinsyömiseen olisi kiinnittää huomio ruokavalionsa kokonaisuuteen. Tasapainoinen, terveellinen ruokavalio sekä ateriarytmin ylläpitäminen auttavat ihmistä vähitellen kohti terveellistä ravitsemusta. Ihmisen pitää uskaltaa syödä tarpeeksi ravitsevaa ruokaa, jolloin energiavajetta ja himoa ei pääse syntymään. Kulutukseen nähden sopiva energiansaanti sekä riittävä liikunta ja uni ovat terveyden peruspilareita.

– Niin sanotusta sokeririippuvuudesta on helpompi päästä pois, kun on riittävästi energiaa ja elintavat ovat kokonaisuutena kunnossa, Kaartinen toteaa.

Hän muistuttaa, että ehdottomuus ei ole valttia ravitsemusasioissakaan. Herkkuja saa itselleen sallia ja niihin voi opetella suhtautumaan joustavammin, sillä kokonaisuus ratkaisee.

"Pahempi kuin monet muut koukut"

Vaikka Sari pyrkii sokerittomaan lokakuuhun, tietää hän, ettei sokerin täyskielto ole hedelmällinen lähestymistapa karkkikoukun katkaisemiseksi. Hän on ollut vähähiilihydraattiseen ravintoon perustuvilla laihdutuskuureilla, joissa sokeri kielletään kokonaan.

– Vajaa pari viikkoa olen kärsinyt päänsärkyä ja ahdistusta sokerin takia, hän kertoo.

Sitten kärsivällisyys on loppunut ja karkit tulleet taas osaksi päivittäistä ruokavaliota.

– Ei tämä kyllä ainakaan mitään hääviä ole tämmöinenkään. Itse toivoisin, että pääsisin irti tästä koukusta. Tämä on pahempi kuin monet muut koukut, kun sitä sokeria niin joka paikassa nykyään, Sari toteaa.