Vaarallinen harhaluulo: Moni käyttää auton pääntukea väärin

Julkaisimme kesäkuun alussa Autoliiton kanssa yhteistyössä toteutetun testin, jossa lukijoilla oli mahdollisuus testata osaamistaan kuljettajantutkinnon teoriakokeen luokkakohtaisissa (B) kysymyksissä.

Kerroimme aiemmin, kuinka vastauksia analysoidessa kävi ilmi muun muassa se, etteivät kävely-, piha- ja pyöräkatujen säännöt olleet kaikkien testin tehneillä hallussa niin hyvin kuin pitäisi. Osaan kysymyksistä tuli jopa enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia. 

Lisäksi turvavälin riittävyyteen ja pyöräilijän sekä mopoilijan väistämiseen liittyvissä kysymyksissä ei niissäkään oltu aivan kartalla.

Lue myös: Liikenteessä voi tulla vastaan hämäävä kolmio – älä sekoita väistämismerkkiin

Tietoa autojen turvallisuudesta on tarjolla

Teoriakoetestin vastauksista päätellen myös autojen turvallisuuteen liittyvissä asioissa on aukkoja tietämyksessä. 

Testissä kysyttiin muun muassa sitä, miten saa varmistettua tietyn automallin turvallisuuden. Kysymykseen vastanneista 33 prosenttia, eli peräti joka kolmas, oli sitä mieltä, ettei auton kolariturvallisuutta pysty etukäteen selvittämään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Euro NCAP on vuonna 1997 aloitettu uusien autojen turvallisuutta arvioiva ohjelma, joka auttaa kuluttajia valitsemaan mahdollisimman turvallisen auton. Euro NCAP -testin tulos muodostuu useasta eri testiosiosta, joissa arvioidaan auton kolariturvallisuutta sekä onnettomuuksia ehkäiseviä järjestelmiä. Euro NCAP:n arvosana annetaan tähtiluokituksena, jossa paras tulos on viisi tähteä”, tuloksia analysoinut Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Euro NCAPin testituloksiin voi tutustua organisaation verkkosivuilla. 

– Olennaista on huomata, että testikriteerejä kiristetään koko ajan. Näin ollen esimerkiksi vuonna 2010 täydet viisi tähteä saanut auto ei ole yhtä turvallinen kuin vuonna 2023 samaan testitulokseen yltänyt, Vesalainen painottaa.

Käsitteissä sekaannusta

Auton turvallisuudesta puhuttaessa turvalaitteet jaetaan usein aktiivisiin ja passiivisiin. Näiden käsitteiden merkitykset menevät usein ihmisiltä Vesalaisen mukaan sekaisin, kuten kävi myös teoriakoetestissämme.

Lue myös: Huolestuttava tulos: Auton mittainen turvaväli on osan mielestä aivan riittävä

Lähes 42 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että aktiivisten turvalaitteiden tehtävä on pyrkiä lieventämään onnettomuuden seurauksia. Se on kuitenkin passiivisten turvalaitteiden tehtävä.

– Aktiiviset turvalaitteet pyrkivät estämään onnettomuuteen joutumisen. Hyviä esimerkkejä aktiivisista turvalaitteista ovat muun muassa ABS-jarrut, ajonvakautusjärjestelmä sekä kaista-avustin, Vesalainen luettelee.

Niskatuki vai pääntuki?

Samaisessa testissä kyseltiin istuimen pääntuen säätämisestä. Vastanneista lähes 25 prosenttia, eli melkein joka neljäs, oli sitä mieltä, että pääntuen tulisi olla kuljettajan niskan kohdalla. Vesalainen muistuttaa, että kyseessä on kuitenkin pääntuki – ei niskatuki.

– Pääntuen tehtävä on pyrkiä estämään pään heilahdusta taaksepäin mahdollisessa törmäystilanteessa. Tämä toteutuu vain, jos pääntuki on oikein säädetty eli sen yläreuna on päälaen korkeudella – tai ainakin mahdollisimman lähellä sitä, Vesalainen neuvoo.

Kuljettajan tulisi Vesalaisen mukaan huolehtia myös matkustajista nostamalla tai pyytämällä matkustajia nostamaan pääntuet oikealle korkeudelle kaikilla istuinpaikoilla, joilla matkustetaan.

Lue myös: Ajokortin erityisehto 78: Onko tässä enää mitään järkeä? – "Olisi pitänyt puuttua jo 10 vuotta sitten"